Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Mutta ettei jo sammu tämä palo. TIERA. Anna palaa vaan. KULLERVO. Nouse sateen hattara ja tukehuta hurja liekki! TIERA. Tässäpä nyt mahtisi lukeaksi näemme; annappas, jos hattara sua kuule. KULLERVO. Mies, elä pilkkaa tee, mieleni on kuin ukonpilvi synkeä ja kamoittava. Tiera, tämä valkea mua vaivaa. TIERA. Sinä hullu, sen itse viritit.
Ei ainoatakaan pilveä ollut hänen taivaallansa; mutta yksi oli tulossa vähäinen pilven hattara, joka pian haihtui. Etkö tarjoakaan marjoja sisarellesi? kysyi äiti, Vera meni paroonittaren luo, niiasi syvään, kenties vähän pilkallisesti, ja virkkoi: Suvaitseeko madame?
Hetket kuluivat, päivät päättyivät. Kaksikymmentä oli jo vuotta vierinyt ajan hautaan, kun taas sama äiti ja sama poika kulkivat Päijänteen vesiä. Nyt oli ihana, kesäinen ilta. Taivas kaarsi selkeänä ja puhtaana ylähällä, ei pieninkään pilven hattara himmentänyt sen sinervää loistoa.
Pilven hattara varjosti sairaan otsaa. "Vai niin? Sitä en muista. Täällä on ollut niin monta." Hän huokasi. Nainen nosti päätänsä ja katsoi häntä kasvoihin sysimustilla silmillänsä. "Siitä on kauan jo viisi vuotta jo. Minä olin siihen aikaan pieni tyttönen, joka käveli vehreitä seppeleitä kaupalla." Sairas kohoittihen vilkkaasti. "Ah, nyt muistan.
No, hän onkin kaikissa asioissa kumma hattara ja riitojen laittaja; hän ei ole niissä toimissaan yhtään huonompi Lillua", puheli Maija ja lähti harmeissaan pois. "Mitäs nyt sanot?" kysyi Kirri Katrulta, Maijan pois mentyä. "Sitä nyt sanon kuin ennenkin, että Maija on kolkkilaisten asiamies ja häntä ei täällä tarvittaisi ensinkään", sanoi Katru puoli-vihassa.
No, mitä on tuo vaalea hattara tämän yläpuolella? Mikä kuvarikkaus siinäkin! Tuossa istuu nuori neitonen rukkinsa ääressä syviin mietteisin vaipuneena. Hänen silmänsä ovat alas painuneina, ne seuraavat taisteluun rientäviä uroita... Kuinka kirkas kyynel vierähti hänen rinnalleen, kuinka kirkas, monivärinen. Hänen takanaan seisoo synkän näköinen, parrakas mies.
Sentähden siunatkaa liittomme ja unohtakaa, oi unohtakaa se kiivauteni työ, jonka osoitin teitä kohtaan tässä vimmoissani, minä vallaton! Ah, vimmoissanihan tein sen, armas enoni! ANTON. Niin, niin, sinä hattara, löithän päästäni hatun ja annoit minulle melkein laillisen puustin. Anteeksi, ja suokaa meille siunauksenne! Mitä riivattuja? ANTON. Ylös, lapset, ylös!
Nytp' on tullut toinen aika Aika toiminnan totisen; Nyt on päivä pilvilöissä, Liennyksissä luojan taivas, Kaakossa kamala lonka, Halju hattara idässä.
"Siihen yhtyi ääni, joka selvästi ja hiljaisesti lauloi: "Oo Jumalan karitsa, joka maailman synnit pois otat". "Kuten pilven hattara, joka täynnänsä taivaallista mehua, laskee alas kuivaan kuihtuneeseen maahan, niin laskeutuivat nuot pyhät säveleet alas kangistuneeseen sieluuni ja sulattivat sen hiiltynyttä mujua.
Hänen mieleensä juohtui oman nuoruutensa muistot silmätessään tytärtään; tuommoinenhan hattara Margareta-vainajakin oli nuoruutensa aikana. Mutta eivätpä nuo entisetkään ajat ansaitse juuri miettimistä; vouti meni konttoriin niin kiireesti kuin pääsi. Nyt on vaan hankittava tyttärelle kelpo mies, ajatteli Niilo Pedersen. Mutta Gunhilda ei miettinyt sitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät