Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ikä painoi hartioita, vaan ei jäljelle hän jää: Eestä Suomen, eellä muiden, raatoi vanhus harmaapää. Työ on tehty, perusteena Vastaisuutemme se on. Työmies laski uupuneena Päänsä iki lepohon. Surren seisoo Suomen kansa, Lailla joukon voitokkaan, Jolta, juuri voittaissansa, Paras urho temmataan. Kunniata haudallansa! Hänen raivaamans on tie, Jota kulkee Suomen kansa: Uusiin voittoihin se vie.
Neuvo nelisnurkkaisessa, sano sammalhuonehessa, elä nurmella nukita, pieksä pellon pientarella: kuuluisi kumu kylähän, tora toisehen talohon, naisen itku naapurihin, metsähän iso meteli. "Aina hauo hartioita, pehmitä perälihoja, elä silmiä sivele eläkä korvia koseta: kuppi kulmalle tulisi, sinimarja silmän päälle.
Koettakaamme oppia yhä lähemmin tuntemaan tätä kansaamme; koettakaamme väsymättä ottaa selkoa sen suruista, sen vaivoista, sen epälukuisista kärsimyksistä; tunkeutukaamme siihen epäkohtien sekasortoiseen joukkoon, joka vuosisatojen kuormana painaa kansamme hartioita!
Niin, minnekäpä itse vaivainen rampa sen panisi? Aika oli kallis ... ja työttömyys kuului lisääntyvän. Sakris oli polvillaan Nelman vieressä. Hänen kouransa hapuilivat tytön hartioita ikään kuin niitä silitellen. Nelma odotti. Mieluummin olisi hän elänyt vaikka Sakriksen kanssa kuin... Jos Sakris olisi ollut edes siivo. Se hirveä akka...
On kuin olisi joku pahanilkinen särkenyt ikkunan häähuoneesta: raaka ulkoilma alkaa tulvia sisään huuruisena ja harmaana, tanssivien parien paljaita hartioita puistattaa, ja hääväki kiiruhtaa väristen sisähuoneisiinsa. Sillä tuuli on eräänä yönä kääntynyt pohjoiseen ja ajanut taivaalle talvisia pilviä.
Hän pyhkäisee vettä silmästään, ja nyt on tupa lähempänä, mutta näkyy hyvin epäselvästi yhä tihenevän oksaverkon läpi ... ei näy muuta kuin valkoinen seinä ja musta ovi. Taivas on metsän takana kuulakka ja keltainen. Kylmä puistattaa hiestyneitä hartioita. Pitäisi pian saada pirtti lämmitä... Nyt se on taas paikoillaan, ja siitä erottaa nurkat ja salvaimet. »Siinä ehkä vielä vuosia elän.
Menettely oli hyvin yksinkertaista. Vanhus luki ensin Regetan luona hyväksytyn lain ja kutsui todistajat, jotka kertoivat asiain kulun, sekä käski sitten tuoda vangin esille. Villasäkki peitti vielä vangin päätä ja hartioita. Juuri kun se piti poistettaman, kuiskasi Guntamund sanoman vanhukselle. "Ei", sanoi tämä rypistäen otsaansa.
Vähän ajan perästä Silverius otti päähineen, joka peitti äsken tulleen päätä ja hartioita. "Albinus!" huusivat toiset hämmästystä tai vihaa ilmaisevilla äänillä. Nuori Licinius tarttui miekkaansa, Scaevola nousi hitaasti seisomaan ja joka puolelta kuului hurjia huutoja: "Kuinka? Albinus? Petturi?" Aroin katsein solvattu silmäili ympärilleen.
Lausuen nämät sanat läksi hän ulos kiireesti lähellä vankienlavaa olevan oven kautta, joka vei vankien odotushuoneesen. Rosan pää vaipui taas hänen veljensä hartioita vasten. Häntä pöyristytti, ja hän nojautui taaksepäin heikkona vasten käsivartta, jota veljensä ojenti häntä tukeakseen.
Sellaisia ovat sanalla sanoen kaikki ne, joiden hartioita painaa niin raskaan työn kuorma, etteivät voimat riitä sitä kantamaan. Näiden kovaosaisten rasittamisesta syntyneelle ärtyisyydelle tiedämme vain kaksi parannuskeinoa: vaieta ihmisten saapuvilla ollessa ja puhua Jumalalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät