Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Mutta eihän Nelma sitä aikonut aina olla? Meni hetki. Viimein Sakris melkein itkeskeli. Sitten hän kapusi lavalleen. Makasi siinä roikkuvin hiuksin... Hänen päässään kiehui vimma, joka sai hänet kirskuttamaan hampaitaan ... ja sydämessään toivo ja rakkaus. Nelma nukkui. Mutta seuraavana päivänä oli Nelman arvo kuitenkin noussut ramman silmissä. Hän ajatteli, että Nelma oli tosiaan niin kaino.
"Tuoss' saat! varo, että korjaat luusi siitä, sen"... Ja loppupäätös oli aika sutkaus parkuvan porsaan selkään. "Kaspas, tuolla makaa lehmäkin keskellä tietä!" tiuskasi hän, purren hampaitaan. "Niin, niin, jos et tahdo nousta, samase minulle!... Nouse ... tahi minä myös olen tyhmä ja ... ajan päällesi!..."
Sadelintu lentää valittaen tunturilakean yli ja katselee sinua suurin silmin, sopuli hiipii jalkojesi luo ja näyttää vihoissansa valkoisia hampaitaan. Mutta sinä heittäyt pitkällesi sammalille, ojennat käsivartesi ja annat raittiin vuori-ilman syleillä itseäsi ja virvoittaa väsyneitä jäseniäsi. Syvällä tuolla alhaalla on laakso viheriöine lehtoineen, viljavine peltoineen ja puuhaavine ihmisineen.
Kun esim. oli parannettava hammastauti, oli rukous luettava useihin erilaisista puista tehtyihin teräviin puikkoihin, joilla hammastautisen piti kaivella hampaitaan, kunnes tuli verta ikenistä, ja usein tapahtui, että verenvuoto lievitti tuskaa; mutta sekä sairas että parantaja olivat täydellisesti vakuuttuneet siitä, että lausuttujen sanojen tai rukouksen voima oli sen saanut aikaan; he luottivat kumpikin taikakeinon voimaan.
Syödä ensin omia eväitään kannella ja sitten tulla hampaitaan kaivellen juomaan maitoa salongista. Tuokaa minulle hyvä sikari, sanoi se hienosti puettu, kultasankaisia silmälaseja kantava herrasmies. Hän ei ollut aamiaista syödessään ottanut osaa herrojen keskusteluun.
Nämä rauhassa pääskööt päälle törmän toisen, mi poikki kaartuu kaikkein syvyyksien.» »Ah, Mestari, mit' on tää?» virkoin. »Yksin menkäämme sinne, ilman saattajia, jos tien sa tunnet vaan, en niitä kaipaa. Jos olet varoillas kuin muuten olet, näät etkö, kuinka hampaitaan ne puree, puhuen pahaa kulmakarvoillansa?»
Mutta mies, joka oli seisonut koko ajan liikkumattomana paikallaan, ikäänkuin havahtui, hiaisi kirahtaen hampaitaan ja syöksähti jälessä, tavottaen toisella kädellään menijän olkapäästä. Silloin nainen kääntyi, uhkaava lieska silmissään he syöksyivät kuin kaksi kipenöivää tulenkielekettä toistensa rintapieliin.
Annaa pöyristi, hän kavahti ylös ja kiidätti kuin tulenleimaus taloon ja suoraapäätä Katrin kammariin, jonka tuolin eteen hän vapisevana ja nääntyneenä vajosi polvilleen. "Katri," hän löi hampaitaan ja värisi sisäisestä vilusta niin kovin, että Katri tuskin voi ymmärtää hänen puhettaan, "oi Katri, rukoile Jumalaa, ettei mikään onnettomuus tapahtuisi.
Rouva Fritsche hymyili taas, se on, näytti pitkiä, keltaisia hampaitaan ja lähti ulos, tällä kertaa tarjoamatta suklaatia. Tuskin oli hän poistunut, ennenkuin luutnantti käänsi silmänsä tuohon salaperäiseen oveen. Se pysyi suljettuna. Kaksi kertaa koputti hän siihen, ilmoittaakseen tuloaan; ovi ei au'ennut.
Kolmas mies kääntyi taas hitaasti vatsalleen; "Ei ole aikaa alistumiseen. Me sodimme Matabeleä vastaan taas huomenna," hän sanoi merkitsevästi. Toverit nauraa hymähtelivät hiljaa. Pensaitten alla lepäävä mieskin hellitti suutaan hiukan ja näytti keltaisia hampaitaan, vaikka hänen silmänsä vielä olivat suljetut ja käsivarsi kasvojen yli.
Päivän Sana
Muut Etsivät