United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Dora oli auttanut Jip'in ylös sohvalle, jossa se todella ynsisteli tätiäni vastaan niin rajusti, ettei se pysynyt suorana, vaan haukkui itsensä koukkuun. Mitä enemmän tätini katseli sitä, sitä enemmän se suuttui häneen, sillä tätini oli nykyisin ruvennut käyttämään silmälaseja, ja jostakin tutkimattomasta syystä katsoi Jip niitä personalliseksi loukkaukseksi.
Nyt hän irroitti värisevät kätensä, jotka olivat niinkuin ison linnun kynnet, hiuksistani, ja pani nenälleen parin silmälaseja, jotka eivät ensinkään kaunistaneet hänen veristäviä silmiänsä. "No, paljonko jakusta?" huusi vanhus sitä tarkastettuaan. "No goroo! paljonko jakusta?" "Puoli kruunua", vastasin minä pelostani tointuen. "No, keuhkoni ja maksani", huusi vanhus, "ei! No, silmäni, ei!
Syödä ensin omia eväitään kannella ja sitten tulla hampaitaan kaivellen juomaan maitoa salongista. Tuokaa minulle hyvä sikari, sanoi se hienosti puettu, kultasankaisia silmälaseja kantava herrasmies. Hän ei ollut aamiaista syödessään ottanut osaa herrojen keskusteluun.
Hän lähti portaita alas, mutta tapasi keskiportailla hienon herran, joka oli sotilaallisen näköinen ja jolla oli kultasankaiset silmälasit. Pyydän nöyrimmästi anteeksi! lausui vieras, nostaen kohteliaasti lakkiaan; neiti Julia Palm kai asuu täällä? Kyllä hän asuu, vastasi luutnantti Gustaf, uteliaasti tarkastaen vierasta. Sotilaat käyttävät harvoin silmälaseja, ja vielä harvemmin kultasankaisia.
Tirkistäessään piilopaikastaan hän näki kultasankaisia silmälaseja käyttävän herran astuvan kunnaan rinnettä alaspäin. Luutnantti hiipi hetimiten hänen jälkeensä, eikä ollenkaan huomannut erästä eukkoa, joka seisoi tuvan portailla ristissäkäsin ja kasvoiltaan kuolonkalpeana.
Ajatelkaamme häntä kaikissa semmoisena, kuin hän oli, niin emme koskaan lyhyeltä, arvattavasti joudu kenenkään tuttavuuteen, jolla on hänen ijällänsä semmoiset pohkeet säärystää taikka semmoiset silmät lukea pientä pränttiä ilman silmälaseja.
Ei siis ihme jos hän silmälaseja päähänsä pannessa noudattikin kaikkia sääntöjä mitä lasit ja hetken juhlallisuus vaativat. Piippunsa hän kopisteli ensin aivan tyhjäksi, kävi pankon eteen sylkäisemässä ja ryyppäsi sitte vettä korvosta. Kaikki ne teki hän toki kuin ulkopuolella asiaa. Ja niin pääsi hän asian varsinaiseen alkuun.
Vieras herra ja hänen seuraajansa olivat tuskin ehtineet tasaiselle paikalle kunnaan juurella, kun ensinmainittu äkkiä kääntyi ja pysähtyi. Herra! huusi kultasankaisia silmälaseja käyttävä tuntematon; miksi te hiivitte minun jälessäni?... Mikä on tarkoituksenne?... Mitä te tahdotte? Luulisinpä itselläni olevan oikeuden kulkea minne ja miten haluan, vastasi luutnantti.
Lähemmin tuumittuaan hän ei huomannutkaan mitään merkillistä siinä, että joku henkilö etsii Julia Palmia puhuakseen hänen kanssaan hänen tauluistaan ja sitten lähtee sinne, missä sanotaan hänen olevan. Te olette tungetteleva, sietämätön olento, jatkoi kultasankaisia silmälaseja käyttävä herra; ja ellette nyt heti poistu, minä poltan univormuhousujenne hopeanauhat!
Miks sitte niin peloissasi sitä taskuus kätkit? Ei tyhjän ole tarvis noin pilleillä. Tuo tänne se; joutuun! Jos se ei mitään ole, niin enhän silloin silmälaseja kaipaa. EDMUND. Ma pyydän, suokaa anteeksi; se on kirje veljeltäni, jota en vielä ole loppuun lukenut; vaan siitä, minkä lukenut olen, huomaan ett'ei se ole aiottu teidän silmäiltäväksenne. GLOSTER. Kirje tänne, kuuletko!