Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Juhani, hampaissa ryöhäävä nysä, kiirehti nyt Aapon luokse, asteli kiivaasti ja roihkaten, ilmoittamaan veljellensä kamalaa tapausta ja kyselemään neuvoa käytettäväksi Simeonia kohtaan. Hänen omasta mielestään olisi pieni, kohtuullinen löylytys, annettu salaisesti ja kaikessa hiljaisuudessa omien veljesten kädestä, ja sitten kiivasta manausta Jumalan nimessä, ollut miehelle parasta.
»Ah! pahalaisen tyttö! Sainpas sinut käsiini eh!» Sosia puhisi tarttuen onnettomaan Nydiaan. Niinkuin jäniksen viimeinen inhimillinen parahdus ajokoiran hampaissa niinkuin äkkiä heränneen unissakävijän kiljahdus sellainen oli sokean tytön valitus, kun hän tunsi vartijansa julman otteen.
Itse Pentti otti metson kaulan näppiinsä, sanoen: "Pää pyytäjälle, kaula kantajalle." Sen sanottuaan imeksi siitä metson kaulasta vellin ja rupesi järjestään luineen purra ruskuttelemaan, että rutisivat vaan metson kaulaluut Pentin hampaissa ja paksuiksi makkaroiksi kohosivat suonet hänen kaulassaan aina nielaistessaan palaansa.
Kuin he olivat juoneet kahvia ja istuivat yhdessä, Knut sikari, isä piippu hampaissa, sanoi edellinen: »Isä minun täytyy matkustaa pois.» Holt laski piipun alas ja katsoi poikaansa, niinkuin hän ei oikein ymmärtäisi häntä. »Matkustaako?» toisti hän hitaasti ja epävarmasti. »Matkustaako? Mihin? Mitä sinä tarkoitat?» »Minä tarkoitan, että minun taas täytyy lähteä maasta pois.»
Purjevenheitä viiletti Kirkkoulapalla kuin kilpapurjehduksessa, latvapurjeet mastossa. Heidänkin venheessään olivat purjeet jo levitetyt. Söderling näkyi istuvan sikari hampaissa pollarin päässä.... Olisihan pitänyt saada ennen lähtöä ryypätä kuppi kahvia leipurissa, mutta olkoon nyt.... Se sitten vasta oli saarna.... Niinkö? Etkö sinä sitten ollutkaan kirkossa? Sitä on miestä.
Me kumminkaan emme tienneet pakkasesta mitään, kun istuimme lämpöisessä huoneessa. Huoneen ahtauden tähden oleskelivat emännät pirtissä äitini kanssa, sillä meillä ei ollut kuin yksi kamari omissa hoteissa, kun ruustinnalla oli kaksi. Kerstilän patruuna näytti olevan yli kaikkein toisten vierasten, sillä hän istui pöydän päässä, pitkä piippu hampaissa.
Täss' on tulta, puhui vallesmanni, ei sinun pidä, Hellmanni, olla milläskään koko asiasta enää ... oltiin me silloin vähän vihaisia, mutta joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ... ei niistä puhettakaan ... terve! Niin, terve, veli, sanoi kapteenikin, istui tyytyväisenä silmät vähän sirrallaan, oma piippu hampaissa ja totilasi edessään, sillä hän ei välittänyt boolista.
»Ei, ei, pannaan jalkaan ensin», sanoivat sekä Hanna että Olga. Betty ei välittänyt; hänen mielestään heillä oli semmoiset jalat, ettei niitä hävetä tarvinnut. Menivät sitten sävyisästi tupaan, porstuan toisella puolen. Kolme, neljä miestä siellä istui penkillä. Kaikilla lakit päässä, piiput hampaissa. Lakit he kumminkin ottivat pois ja laskivat ne viereensä penkille, kun tytöt sisään tulivat.
Valkoinen pommerilainen koira, joka tähän asti oli ollut poissa näkyvistä jalavan ympärillä olevan istuimen alla, tuli nyt esille pieni tinalipas hampaissa, ja, katseltuansa tarkoin ympärillensä ikäänkuin valitaksensa kuka kuulijoista olisi kunnioitettava keräystä aloittamaan, se läheni Kenelmiä, asettui istumaan takajaloilleen, katseli häneen ja ojensi lippaan häntä kohden.
»Eihän sitä miestä sovi muutella ja entrailla», myöntää jurisi muuan rahtilainen totisena, leuka kädessä. »Ei!... Ei sitä sovi miestä», jurnutti toinen piippu hampaissa. Kolmas vahvistaa mörisi: »Ei!... Ja mitäpä tässä Kenosessa onkaan entrailemista!» »Eihän tässä mitä ole... Kenosessa!» myönsi toinen ja ruikkasi sylen.
Päivän Sana
Muut Etsivät