Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Noihin herttaisiin silmiin!... Ja sitten luulin, että hän odottaisi minua kadulla... Mutta ei hän tehnyt sitäkään ROUVA HAKE. Ei ei häntä näkynyt. Mutta kyllä minä kumminkin uskon, että hän on kovasti kärsinyt teidän tähtenne näinä aikoina. SYLVI. Miksi hän ei sitten tule luokseni? ROUVA HAKE. Niin, nähkääs, sitä nyt on vaikea sanoa, kun ei tiedä.
ROUVA HAKE. Ei, herra siunaa, mitä te nyt ? Minun karkeita, ryppyisiä käsiäni no, eipä totta vie, tuota ihmettä ole minulle vielä elämässäni tapahtunut. SYLVI. Menettekö nyt heti, sanokaa? Ja tuotteko hänet jo mukananne, mitä? ROUVA HAKE. Eikö olisi parasta, että lepäisitte ensin pikkuisen aikaa? Voisin mennä sitten illalla tai ehkä paremmin huomenna heti aamiaisen jälkeen
ROUVA HAKE. Pastori on niin hyvä! Teillä on ollut vaikea päivä tänäin, lapsi parka. Kuinka voitte nyt? SYLVI. Kiitoksia, hyvin. Minä toivon, että kaikki kohta muuttuu parempaan päin. PASTORI. Todellakin? Sepä hauskaa. Erinomaisen hauskaa. Huomaatteko jo itsekin, että Herra kyllä auttaa aikanaan. Hän ei ijankaikkisesti vihaa.
Jos viejä on jättänyt ne vääriin käsiin? ROUVA HAKE. Ei, en minä sitä luulisi. SYLVI. Mutta voisihan se kumminkin olla mahdollista. Oh minä uskon ihan varmaan, ett'ei hän ole saanut ainoatakaan kirjettä. Sillä muuten hän olisi heti, siinä paikassa rientänyt tänne. ROUVA HAKE. Ikävöittekö te häntä niin kauheasti? SYLVI. Hyvä rouva Hake vieläkö epäilette? Enhän voi muuta ajatellakaan.
Samat naiset, jotka oikeussalissa istuivat vastapäätä teitä, kuulijain joukossa. TARKASTAJA. Jaha rouva Hake näkyy olevan täällä. Sitten saan ehkä jättää herrasväen ja vetäytyä takaisin. ALMA. Suokaa anteeksi, että olemme vaivanneet teitä. TARKASTAJA. Ei se mitään. ALMA. Hyvää päivää, Sylvi. Tulimme sinua tervehtimään, kun kuulimme, että olet kaivannut vanhoja tuttavia. SYLVI. Minäkö?
ROUVA HAKE. Hän on, raukka, käynyt niin kalpeaksi ja laihaksi, kun ei hänellä ole yhtään ruokahalua, eikä hän juuri saa untakaan öisin SYLVI. Niin se on kaikki ollut kovin surkeata. Mutta jahka saan tavata Viktoria, niin sitten, kyllä voin sekä syödä että nukkua, ja sitten varmaan tulee taas punaakin poskilleni. Oi, silloin kaikki muuttuu hyväksi jälleen.
ROUVA HAKE. Ettäkö tosiaan unohtaisitte? SYLVI. Unohtaisin, tietysti! En välittäisi enää mistään. Kaikki muuttuisi hyväksi, kun vaan saisin häntä nähdä. ROUVA HAKE. No, totisesti, me toimitamme hänet tänne. Tavalla tai toisella. Antakaahan olla, jahka tästä vaan joudun, niin tuumaillaanpa asiaa. SYLVI. Minkätähden hän ei ole vastannut mitään kirjeisiini?
ROUVA HAKE. No, kertokaa sitten, kertokaa, niin saamme kuulla, eikö tuo taaskin ole pelkkää hourailua. SYLVI. Ell'ei Viktor tule ell'ei hän enää koskaan tule luokseni, silloin vie kummitus minut mukanaan. ROUVA HAKE. Kaikkia vielä! Pelkkää hourailua, johan sen näin silmistännekin. Ei, lapsi kulta, siitä saatte olla ihan huoleti. Ei teitä anneta kummituksille eikä muille. Ei, kissa vie, annetakaan.
Surua sinulle tuottaisi Viktorin tapaaminen ei iloa. SYLVI. Ellet tahdo kehoittaa häntä, niin lupaa sitten ainakin, ett'et estä, kun rouva Hake tulee häntä hakemaan. ALMA. Rouva Hake? Aikooko rouva Hake tulla hakemaan veljeäni tänne? ROUVA RAKE. Niin nähkääs, minun täytyi viimein myöntyä, kun hän alituisesti niin ahdisteli.
Oikeanpuolisella seinällä yksinkertainen puusohva, vasemmalla suuri ikkuna, jonka alla on pöytä. Muutamia tuolia siellä täällä. Sylvi tulee sisään. Hän on vangin puvussa ja hyvin väsynyt. ROUVA HAKE. Kas niin, nyt on kaikki ohitse. Ei hätäpäivää enää. Saatte olla ihan rauhassa, Tutkinto on päättynyt, eikä teitä enää milloinkaan viedä oikeuteen. SYLVI. Poltetaan roviolla?
Päivän Sana
Muut Etsivät