Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Aurinko oli vastapäätä, kelmeänä, vetisenä, säteetönnä, mutta ilma näytti kaikkialla palavan; tulen liekit kiemurtelivat kaikkialla. Edessäni seisoi korkea haapa, sen lehdet kahisivat vavisten ja tulenkipunoita sinkoili siitä kaikkianne. Sen oksalla istui suuri musta lintu. Se katseli minua tulisilla silmillään ja lauloi elottomasti ja kumeasti myrskyn vinkuessa ja liekkien sähistessä yltympäri.
Parempaa venepuuta en olisi etsimällä ja valitsemalla voinut löytää jos näet puu oli sydämestä eheä, jota näin suuri haapa tosin harvoin on. Mutta hyvän ruuhen voisin joka tapauksessa siitä saada. Kaadoin siis jättiläispuun, ja ilokseni ei siinä ollut pienintäkään ruskeata pilkkua. Veneen päätin siis tehdä puusta.
En näe, antaneeko, ei sano, olenko suosittu, mutta sen tunnen, että on tänään ystävällisellä tuulella ja sallii itseään ihailla... Ja enkö ihailisi teitä, te metsän tyttäret ja pojat: sinä keltalehtinen koivu, sinä punainen pihlaja ja haalea haapa, jotka seisotte teitten risteyksessä ja varistelette lehtiänne näreneitosten tukkaan, jotka juurianne lämmittävät?
Mutta leppä, joka seisoi järven rannalla, katseli lakkaamatta kuvaansa vedessä ja arveli olevansa niin sinertävän vihreä ja viehättävä, ett'ei kukaan voinut olla häntä kauniimpi. Sentähden nyökkäsi se päätään ja sanoi: niin, olipa siinä tosiaankin arveluttava kysymys! Haapa seisoi hänen vieressään ja vapisi kauhistuksesta, että joku voisi olla sitä kauniimpi.
Satakielet kilvan soivat, kaste raukee, myrtit aukee etkö niitä sä havaitse? Kussa viivyt vilpas ilta? Hautaa jo hämyhyn huolet, rauhoita jo raukat töllit. Myrttejä ja manteleita! Taas hän hulluja horisee. Totta tunnet meidän metsän! Tuo on tuomi, tuo on kuusi, tuossa koivuinen korea, tuossa haapa, lehmus, honka... CHRYSEIS. Outoja ovat nimesi!
Haapa yhtehen parani ehommaksi entistänsä, kasvoi päältä kaunihiksi, alta aivan terveheksi. Siitä koitti voitehia, katselevi katsehia, koitteli kiven koloihin, paasien pakahtumihin: jo kivet kivihin tarttui, paaet paatehen rupesi.
Leppeissä lempiloruissa kumartuu muhkea tammi solakan, viehättävän koivun puoleen, varsin tärkeitä asioita on suoralla pyökillä väkäiselle jalavalle uskottavana, ja siihen sekaan lakkaamatta lörpöttelee lepäämätön haapa. Elämä, hekuma käy kautta koko metsän, ihmeellisesti virkistävänä ihmissilmälle ja vaikuttavana ihmissydämelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät