Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ione loukkaantui syvästi sellaisesta ivasta, Glaukus mutisi taikasanan, joka pahan enteen tuhoisi; orjattaren posket valahtivat yhtä kelmeiksi kuin velhon olivat. »Mitä naurat, vanha akka?» Glaukus sanoi ärtyneenä lopetettuaan rukouksensa. »Nauroinko ma?» velho tokaisi hajamielisenä. »Hän on mielenvikainen», Glaukus kuiskasi.
»Selittäkäähän jo toki!» Glaukus sanoi. »Tiedä siis » Lepidus virkkoi. »Salli minun puhua», Klodius huudahti, »sinun sanasi tulevat suustasi kuin kuiva kaisla.» »Ja sinun kuin kivi», loukattu mutisi itsekseen heittäytyen huolettomasti leposohvansa hyllyvälle patjalle. »Tiedä siis», Klodius sanoi, »että Ione on muukalainen, joka hiljattain on tullut Pompeijiin.
Sen hän tuntui itsekin huomaavan, sillä hän muutti asentoaan, ja laahaten Nydian seinän viereen hän sieppasi naulasta patukan, jota kai usein oli samaan tarkotukseen ennenkin käytetty ja seuraavassa tuokiossa talon täyttivät sokean tytön tuskan- ja avunhuudot. Glaukus tekee kaupan, joka myöhemmin tulee hänelle kalliiksi.
Arbakes huomasi hänen häminsä, mutta näyttämättä siitä välittävän hän virkkoi hymyillen: »Tiedäthän, mitä vanha runoilija sanoo, että nainen pysyköön kotona ja askarrelkoon siellä.» »Tuo runoilija oli kyynikko», Glaukus sanoi, »ja vihasi naisia.» »Hän puhui maansa tapaan, ja se maa oli teidän paljo ihailtu Kreikkanne.» »Aikoja ja tapoja.
Iloisten toverien sääli onnetonta kumppaniaan kohtaan. Vankila ja sen asukkaat. Pitkälle oli jo kulunut kolmas ja viimeinen kuulustelupäivä. Muutamia tunteja myöhemmin istunnon loputtua ja kun päätöstuomio oli tehty, kokoontui huomattava joukko Pompeijin ylhäistä nuorisoa Lepiduksen ylelliseen taloon. »Glaukus siis kielsi rikoksensa viimeiseen saakka?» Klodius kysyi.
»Hänellä on Vestan mieli, mutta Venuksen vyö.» »Mikä sattuva vertaus», varjo tokaisi. »Ihmettä!» Glaukus huudahti. »Saanko häntä koskaan nähdä?» »Vielä tänä iltana», Klodius sanoi, »mutta emmekö voisi », hän jatkoi ravistellen jälleen noppapussia. »Olen valmis», kohtelias Glaukus vastasi. »Pansa, käännä kasvosi muualle!»
Hänen päänsä painui poikansa rintaa vasten hänen kätensä herpoutuivat. Olintus tarttui hänen käteensä valtimo ei enää lyönyt! Vanhuksen viimeiset sanat olivat totta. Kuolema oli ollut ystävällisempi! Sillävälin Glaukus ja Nydia kulkivat kiireisesti hengenvaarallisilla kaduilla. Atenalainen oli kuullut pelastajaltaan, että Ione oli Arbakeen talossa.
»Palkitkoot jumalat sinun hyvän sydämesi!» Glaukus sanoi syvästi liikutettuna ja aavistamatta, minkä tulen sytytti, hän suuteli uudelleen häntä otsalle. »Annathan anteeksi minulle», Nydia sanoi, »etkä enää puhu minulle vapaudesta; minun onneni on olla orja. Olet luvannut, ettet minua kenellekään lahjota .» »Niin olen.» »Ja nyt menen kukkien luo.»
»Ja jotakin viehättävää hänen tyttäressään.» »Oikein, Glaukus; mutta ne ominaisuudet eivät nähdäkseni sinua paljo liikuta. Luulen Klodiuksen haluavan sinun seuraajaksesi.» »Hän on varmaankin tervetullut. Julian tapaisen kaunottaren vieraspidoissa ei kukaan vieras ole musca, saat olla varma.»
Glaukus oli osannut valita pyhän asiamiehen lähetin, jota ei voinut ovelta karkottaa. »Mitä hänellä lienee asiaa minulle? Miksi hän sanantuojan lähettää?» Ja Ione sydän sykähti nopeammin. Oviverho työnnettiin syrjään, heikot ja kaiuttomat askelet kuuluivat marmorilattialta ja palvelijattaren opastamana Nydia astui sisään tärkeine asioineen.
Päivän Sana
Muut Etsivät