United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä luettiin yksinkertaisesti ja lämpimästi, sillä sen runoelman yksinkertainen ja ylevä kauneus ei siedä mitään korulausuntoa, ja silloin, silloin jouduimme kaikki haltioihimme ja tunsimme tuon salaperäisen väristyksen, joka on kaiken kauniin pettämättömin merkki. Ehkä olisi ollut parempi, jos emme olisi lukeneet sitä ennen, niin sanoi Fredrika Rbg, ja niin minäkin nyt ajattelen.
Tältä ajalta on tallella kirjeitä, jotka Fredrika on kirjoittanut eräälle Salmbergin koulun aikaiselle ystävälleen, kirjailija Augusta Lundahlille, joka sittemmin tunnetaan rovasti Walleniuksen puolisona. Nämä kirjeet kuuluvat erääseen kokoelmaan, joka on hyväntahtoisesti annettu näiden rivien kirjoittajan käytettäväksi.
Julkisiin sanomalehtiin panetin sitten useampia ilmoituksia, tiedustellen vaunujen ja hevosten ja rahain omistajaa. Monta kuukautta kului, mutta ei ilmaantunut ketään omistajaa. Tähän päättyivät minun seikkailuni. Minä olin rikkaampi kuin milloinkaan olisin osannut toivoakaan, ja ihana Fredrika oli nyt vaimoni.
Ensi kertaa elämässäni kannattelin tuntikausia rinnallani nais-olentoa ... suo anteeksi, Fredrika, jos minä tässä silmänräpäyksessä ei vainenkaan, ei ollut sydämeni uskoton sinulle silloinkaan, sillä sinuahan minä nytkin ajattelin.
Minä mielestäni näen jotakin punaista hänen päällänsä. Hänen mekkonsa on varmaan verinen". "Mitä sanot?" huusi tulisesti Amalia, unhottaen huolettoman äänensä. "Mutta mitenkä voit sen nähdä niin kaukaa?" Fredrika purskahti nauruun. "Ole vaiti!" sanoi äiti, pidättäen kujeellista hymyä, joka varsin hyvin kaunisti hänen muuten vakaisia kasvojansa.
Hän on epäilemättä se varhaisempain aikojen rakastettu, jota Fredrika Runeberg lähinnä ajattelee, kun hän edellä lainatuissa sanoissa näyttää tekevän eräitä poikkeuksia.
Ja herttainen Fredrika, voi sentään! Toivoa vailla hän yhä edelleen oli minulle uskollinen. Hänenkin oli määränsä kuihtua kuin alppivuorilla kukka, yksinäisyydessä. Tässä kiertyi kyyneleitä silmiini. Minä antausin kokonaan apeuteni valtaan. Minä itkeä nyyhkytin kuin lapsi. Olisi se isä vainaja edes opettanut minulle jotain käsityötä!
Keskimmäinen, Rosina, oli vuotta nuorempi ja ensi katsannossa hyvin vanhemman sisarensa muotoinen; mutta tarkemmin katsottua huomaittiin pian, että hän oli vartevampi sekä luonnoltansa hilpeämpi ja vilkkaampi. Nuorin, Fredrika, oli kymmenvuotinen lehakka, joka päiväkaudet vaan lauloi ja telmi, sillä kelläkään ei ollut sydäntä nuhdella tätä suloista lasta.
Tämän aseman oli hänelle ilmeisesti Runeberg itse antanut, ja sen oli hyväksynyt Fredrika, osaksi kylläkin runoilijan vuoksi, mutta myös itsensä vuoksi; sillä on ilmeistä, että Fredrika oli kiintynyt häneen yhä lämpimämmän henkilökohtaisen ystävyyden siteillä.
Sinä näytät aivan hämmästyneeltä, ystäväni; tietysti sinä annat määräyksiä, ainoastaan töistä sinä olet vapaa. Kas tässä on Fredrika; olkaa hyvä ja näyttäkää rouvalle kyökki ja mitä täällä muuten voi olla katsottavaa."