Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
"Reipastukaat, vanha äiti!" Ei näyttänyt siltä kuin Mrs. Gummidge olisi voinut reipastua. Hän veti esiin vanhan, mustan, silkkisen nenäliinan ja pyyhki silmiänsä; mutta hän ei pistänyt sitä plakkariinsa, vaan piti sitä sen sijaan esillä ja pyyhki silmiänsä taas ja piti sitä yhä esillä käytettäväksi. "Mikä vaivaa, eukkoseni?" kysyi Mr. Peggotty. "Ei mikään", vastasi Mrs. Gummidge.
Ukko Swart hymyili ja hieroi hyppysiään tyytyväisenä. "Eukkoseni", huudahti hän, "tules tänne katsomaan tätä kuormaa, löytyykö ketään, joka voisi tehdä sitä paremmin. Tämän kuorman on Dorotea tehnyt!" "Ei", sanoi eukko, "kuinka on mahdollista, isä, tehdä näin hevoskuormia ja puhua yläsaksaa ja laulaa kauniita lauluja ja lukea kirjoitusta? Ei, semmoista miniää ei löydy toista maailmassa".
Vihdoinpa sattui niin, että nuori ja reipas Frankinmaan prinssi Sigismund etsimäretkillään joutui vanhan eukon mökkiin. Siellä eukko istui murhepuvussa, ja se ei tosiaankaan ollut hieno, mutta musta se oli, olivatpa vuohetkin kivikkomäellä mustat ja valkoiset. "Ketä surette, eukkoseni?" kysyi prinssi.
Siellä eukko istui surupuvussa; se tosin ei ollut kovin hieno, mutta musta se oli, olivatpa vuohetkin kivikkomäellä mustat ja valkoiset. "Ketä surette, eukkoseni?" kysyi prinssi. "Kuningas on käskenyt kaikkien suremaan kadonnutta prinsessaamme", vastasi eukko; "mutta eipä hänestä suurta vahinkoa ollut.
Hän huomaa aina, mitä tarkoitat, ja hänen terävät silmänsä tunkevat kohta kaikkein kiertojesi läpi ja näin hän pakoittaa sinut suuremmalla kiireellä kuin somuudella palaamaan suorastaan asiaasi. Niinmuodoin isä taannoin lausui ihan äkkiä, kun paraikaa söimme päivällisiä: "Minä en muistanut kertoa sinulle, eukkoseni, että minulle juuri on tullut kirje sukulaisiltasi Bömistä.
"Semmoinen maankuleksija! Onko se säällistä, että vanha mies lähtee ympäri maailmaa kulkemaan vaan huvikseen ja kuluttamaan rahaa ja ottaa vielä päälle päätteeksi lapsi-raukan mukaansa! Tai etkö sinä ole ottanut minulta pois minun ainoaa lastani?" "Mutta, eukkoseni..." "Suus kiinni, sanon minä! luulenpa ettet sinä ensinkään häpeä enää. Tahdotko vielä päälliseksi olla epäkohtelias minulle?"
Mutta niin kaunis kuin tänä iltana hän ei ole ollut koskaan ennen, vakuutti Stiina-muori; entä niin upea leninki kuin hänellä on yllään ... kuningatar ei ole häntä uhkeampi. Vai niin, vai niin, kelpo eukkoseni!... Ei kai neiti ota tänä iltana vastaan ketään muita? Kenet hän ottaisi?... Ei täällä käy kukaan muu kuin armollinen kreivi ... ei ole hyvä kenenkään muun yrittää tullakaan.
Ja nyt on minun tahtoni, että Frits menee naimisiin ja että hän nai lukkarin Dorotean, ja siihen sinä saat nyt luvan taipua; muuten nousee semmoinen rajuilma, jollaista et vielä koskaan ole nähnyt!» »Hyvä, eukkoseni, hyvä! Minä suostun herran nimessä! Frits ja minä olemmekin jo sopin...» »No, sepä kaunista! Vai niin!
Sitten tulivat emäntä ja palkolliset ulos. "Jumalan rauha ja hyvää päivää!" lausui Laagje. "Lähdeppäs nyt eukkoseni telttiin, hanki lämmintä maitoa ja olkaamme sitten kahden kesken!" Vaimo teki niin, luullen miehensä sairastuneen. "Mikä sinun on, Laagje, oletko sairas?" kysyi vaimo.
Lukkari seisoi vieressä jokainen hiuskarva pystyssä, ja Swart alkoi tuntea itsensä hyvin nöyräksi ja katuvaiseksi. »No, eukkoseni, älä nyt huoli olla vihoissasi! Annetaan asian olla, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. »Sinä maankiertäjä! Sinä komeljanttari!
Päivän Sana
Muut Etsivät