United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muistatko, minkä kysymyksen hän sinulle teki? »Jos Caesar olisi kristitty, niin eiköhän teidän elämänne tuntuisi turvallisemmalta, etteköhän te varmemmin omistaisi, mitä omistatte, ja etteköhän levollisemmin katselisi huomista päiväänne?» Sinä sanoit minulle, että meidän oppimme on elämän vihollinen, mutta minä vastaan sinulle, että vaikka minä jo kirjeeni alussa lausuin sanat: »olen onnellinen!», niin eivät ne laisinkaan riitä kuvaamaan onneani.
"Vai niin, pitääkö minun ruveta teidän lempikirjeidenne kuljettajaksi, sä, pikku veitikka? No, kyllä koetan parastani. Mutta eihän kirje ole suljettukaan." "Ei, minulla ei ollut yhtään kuorta." "Niitä kyllä minulta saat." "Etteköhän olisi hyvä ja kirjoittaisi päällekirjoitustakin. Minä tuhraan niin huonosti."
"Etteköhän luulleet vuodentuloksenne laareihinne mahtuvan, jos olisitte antaneet laihonne täys'aikaiseksi kasvaa, koska rupesitte niitä kaalina hakkaamaan?" sanoi eräs semmoinen pellolle tulija, suu pilkallisen-voittoisessa hymyssä. "Ei meidän laiho ole enään niinkään kaalta, sillä minä tein kylvöni paljon aikaisemmin kuin te.
Sinä oli tunteellisuutta ja hellää hyväilyä jonka piti tukea pyyntöä. Hän alotti: Jos pyytäisin teitä auttamaan itseäni, etteköhän te suostuisi? Pyydän teiltä lainaksi 300 frangia saanko? Te olette melkein ainoa, joka tiedätte, kuinka hankalassa ja väärin käsitetyssä asemassa minun täytyy elää. Minulla on muuan päämäärä, joka vienee minut täältä pois. Minussa on kykyjä, joita tahdon kehittää.
"Saat kernaasti." Heli kohta käytti toisen antamaa lupaa, ja opettaja sitten sanoi: "Ollaan ystävyksiä," ja ojensi kättä Tynille. Kun hän läksi pois, seurasi Tyni häntä ja sanoi portailla: "Kuulkaa, opettaja, minä pyytäisin teiltä yhtä asiata ja tahdon kernaasti tehdä teille hyvää vastaan: minä osaan siksi hyvästi lukea, etteköhän tahtoisi lainata minulle kanssa tuommoista tarinakirjaa?"
Hän uskoi sille parhaaksi lääkkeeksi saunan lämmintä ja hautelikin siellä itseään pitkän tunnin, vaan sepä vei niin huonoksi, että täytyi tuoda miesvarassa vuoteeseen. Etteköhän tule kipeäksi, huomautti Laitilan emäntä. Ei se ole muuta, vaan taisin olla liika pitkään tuolla saunassa, selitti Malinen.
Etteköhän te voisi tyytyä vähempään? Paavo Kontio pudisti päätään surumielisesti. No niin, lausui Sinikka-rouva päättävästi, vahvistaen sanansa reippaalla kädenlyönnillä. Te saatte kaikki anteeksi todellakin, mutta ainoastaan tuon teidän rattoisan tarinanne vuoksi, jolla te äsken olitte minut kuoliaaksi naurattaa. Paavo Kontio teki epätoivoisen liikkeen kädellään.
Kaisa kävi vetämässä oven kiini, palasi sitten pöydän luo ja alkoi yhtä hiljaisella sipinällä kuin liedellä kiehuva pata lukea sunnuntaipäivän epistolaa. Jo oli hän ehtinyt evankeliumin loppuun, rukousta vaille koko läksyn, kun alkoi arvella toistenkin ruokalepoa olevan kylliksi ja sanoi hiljalleen: "Etteköhän nousisi ylös, olette maanneet niin pitkään, että alkaa olla paras kirkon aika sivu."
Etkö sinä muista, mitä minä sanoin sinun niin ylpeästi lähtiessäsi Leppimäkeen? sanoi isäntä ja tavallista raskaammin heitti päreet eteensä lattialle. Kyllä minä muistan sen, mutta etteköhän tuon tapauksen tähden unohtaisi päätöstänne? Annan kaksi lehmää ja lampaan, mutta missä sinä niitä nyt talven aikana säilyttäisitkään, sanoi isäntä jäykästi.
En häntä nyt vielä, sanoi Mooses hiljaisella äänellä ryyppiessään kahvia ja väliin haukatessaan vehnäspullaa. Suntio oli rovastin kansliasta lähtenyt, ja niin rovastikin tuli kahvipöytään ja sanoi: »Enkö minä saisi toimittaa teidän hyvää hevostanne talliin. Kun huomennakin on pyhä, niin etteköhän viipyisi täällä meidän vieraanamme huomiseen ja sitä toivotumpi, jos vieläkin kauemmin?»