Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Isännältä pöyän päässä, Emännält' etehisestä. Pojalta rahin nenästä, Tyttäreltä karsinasta: Talunko tanssini tupahan, Ilolinnun lattialle? Isäntä sanansa virkki: "Talu tanssisi tupahan, Talu tanssivierahasi! Maholehmän tappanemma Tanssin tallaellaksenne, Iloleikin lyöäksenne."
Isäntä hommasi lisää vettä ja sokeria, ja heti oli totin juonti "täydessä käynnissä", kuin nälkä-Jaakon rikastuminen. Isäntä ja päällikkökin, toisten esimerkkiä seuraten, tekivät oikein aimo lasit, mutta kymmenniekka sanoi, ettei hänen vatsansa siedä kuumaa totia, ja kävi etehisestä hakemassa kauhallisen kylmää vettä.
"Pehmenitpäs, kun ei annettu perään", puhui metsäherra itsekseen, vaan jo kuului kopinaa etehisestä ja sisään astui Telkiälän Matti kuuraisena ja täysissä tamineissaan. "Ohoh! eihän tämä tie keittiöön vienytkään, kun harvoin käy, niin ei muista", lausui Matti hyväksi huomeneksi kumarrellen ja kopistellen lunta jaloistaan lattialle.
Seuraavana aamuna, kun Peltolan perhe oli kokoontunut tupaan aamiaiselle ja siinä aikeessa juuri istuutunut pitkän, kuulean pöydän ympärille, jossa kalakeitto höyryeli useassa vadissa, kuului etehisestä roteva astunto, ovi aukaistiin äkkiä ja kynnykselle ilmaantui myllärin poika.
Nyt oli rouva neuvoksettaren vuoro kohottaa olkapäitään, vaan hän ei virkkanut sanaakaan, syystä että kutsutun asiamiehen askeleet kuuluivat jo etehisestä. Heti sen perästä astui herra Kluge itse huoneesen ja tervehti ystävällisellä ja tuttavalla tavalla. Herra Kluge oli pieni, vireä, älykkään näköinen mies, jonka vilkkaista silmistä sydämellisyys ja äly selvästi loistivat.
Sano terveisiä rakkaalle isälleni ja muista joka päivä omaa Helkaasi. No nyt on kirje valmis! Helka piirsi nimensä viimeiselle sivulle tehden vallattoman koukeron lopulle, otti sitten kirjekotelon käteensä ja juoksi portaita alas. Hän naputti hiljaa etehisestä vasemmalle menevää ovea. Eno! Noh, mitä tahdot, pikku ystäväni? Astu sisään vain! Tuon kirjettä äidilleni.
"Pyhiinvaeltaja", tultuaan kiven luo, lankee tavallisesti polvilleen hartaasti ja liikutettuna suutelee sitä ollen lujasti vakuutettu, että on huulillaan koskenut samaa kiveä, jolla hänen Herransa kerran on levännyt. Kun sitte etehisestä, jossa tämä kivi on, noustaan oikealle päin ylös rappusista, jossa on noin 18 porrasta, tullaan n.s.
New-Yorkiin siis meidän tulee kirjeemme osottaa... Rehtori ei ennättänyt puhua enempää, sillä etehisestä kuului Solmian ääni, kun hän huudahti: Voi miten hauskaa, ja minä kun en tietänyt odottaakkaan! Kuka siellä? Hyvänen aika, tulevat tänne ja minulla on vain yötakki ylläni... Sisarenihan se oli, Amaalia! Kuinka täällä voitte? Teki niin mieleni tulla teitä ja Solmiaa katsomaan. Istuppas nyt.
»Kyllä», sanoi Alma, heittäytyessään penkille, lämpimänä ja väsyneenä. »Tulkaa vaan tänne ja puhukaa ääneen», lisäsi hän ilostuneena Maijaliisalle, joka iski silmää ja vilkutti sormea etehisestä. »Emme salaa mitään herroilta.» Maijaliisa purskui nyrkkiinsä ja lensi punaiseksi.
Hän palasi takasin saliin pöytänsä ääreen ja järjesteli kukkia ja hänen pienet valkoiset kätensä liikkuivat hermostuneesti ja hätäillen. Kelle, kelle, kaikki tuo kukkien loisto? Samassa kuului kovia askeleita etehisestä. Neitonen säpsähti ja lensi tulipunaiseksi. Minäkin loin uteliaana katseeni oveen päin, jonne neitonen oli kiirehtinyt. Ovi aukeni samassa ja sisään astui niin Nainen hän oli.
Päivän Sana
Muut Etsivät