Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Mutta kun forstmestari ei huomannut mitään muuta, kääntyi hän kummastuneena katsomaan Esteriä. »Mikä on tarkoituksesi?» Esteri nauroi, ja forstmestari jäi seisomaan kuin tajuttomana ympäristöstään. Oli kuin hän olisi toistamiseen nähnyt jonkun entisen unen, josta jäljellä ei ollut kuin tunnelma ja muutamia hämäriä yksityiskohtia.
Kuin säikähtäen hän painoi kädet silmilleen. Forstmestari pysähtyi Esterin eteen kumartaen ja sanoi kuin olisi jo hammas otettu: »Sellaiset ovat minun mielipiteeni.» Esteri poisti kädet silmiltään, kohotti päänsä ja sanoi: »Niissä ei ole paljon sydäntä!» Forstmestari oikaisihe. Rinta korkeana ja pää takakenossa katsoi hän Esteriä kuin ihmeissään. Esteri jatkoi: »Eikä niissä ole järkeäkään.»
Minä en voi tavata häntä!» Hän kirjoitti kirjelipun ja soitti Miinaa tulemaan. Mutta kun Miina seisoi hänen edessään, hän repi kirjeen ja sanoi Miinalle: »Menkää ostamaan mustaa harsoa, suruharsoa, hyvin tiheää, tiheintä mitä on.» Miinan mentyä Esteri heittäytyi maata hervottomana ja kyyneleet juoksivat ominvaltoinsa.
Niin se yksityinen oikku ja itsekkäisyys masentuu enemmistön painon alle! Mutta kun tarina oli loppunut, hiipi Esteri minun luokseni ja sanoi: näytäs nyt minulle, Kustaa, kuinka kolmella numerolla kerrotaan. Ja minä olin taas hyvilläni; juurta jaksain näytin hänelle kuinka kolmella numerolla kerrotaan.
»Joko huomaat, että olet uneksinut?» Esterin pää painui rinnalle. Hän otti virkkauksensa, jota oli näyttänyt äidilleen, ja sanaa sanomatta lähti. Forstmestarille norahti kyynel silmiin. »Esteri!» Hän otti Esteriä kädestä ja vei sohvan luo. »Tässäkö äiti istui?» »Sehän oli vain unta.»
Esteri teki liikkeen ja vielä kerran, ja forstmestari oli shakkimatti. »De va fan!» huudahti forstmestari ja alkoi järjestää uutta peliä, vaan forstmestarinna esti ja ajoi kummankin pukeutumaan. Esteri pukeutui, nousi toisiin kärryihin Margarethan ja Paulin kanssa niin kuin käskettiin. Hän ei tiennyt mihin mennään, taikka oikeastaan olisi tiennyt, jos olisi sitä ajatellut.
Hänen mentyään neiti Smarin suu hymyssä ja silmät vesissä sanoi Esterille: »Sinulla on nyt äiti!» Esteri kohosi vuoteellaan istumaan ja sanoi pelästyneenä: »Mitähän jos joskus, kun minä menen Holmalle, täti Holma itse tulisi avaamaan minulle ovea, sanoisi 'mene pois! ja painaisi oven kiinni!» »Herra siunaa, miten sellaista mieleesi johtuukaan!» Esteri laskeutui maata ja painoi silmänsä umpeen.
Kun forstmestari välittämättä forstmestarinnan estelemisistä suostui neiti Rutasen esitykseen, että Esteri tulisi hänen huonekumppanikseen, tahtoi forstmestarinna pestä kätensä: »Muista nyt, että, jos mitä, Esterille tapahtuu, syy ei ole minun.
Neiti Smarin odotti päivästä toiseen uskaltamatta kysyä, teetätti Esterille uuden puvun tekosyillä ja koetti pönkittää horjuvaa toivoaan vielä rekiretken edellisenä iltana, jolloin Esteri oli Holmalla käymässä. Tapansa mukaan Esteri sieltä palattuaan tuli suoraapäätä neiti Smarinin kammariin, vaan oli pitkät minuutit sanaa sanomatta, maaten lepotuolilla kädet pään takana.
Melkein entisellään oli Jaakon asia ja alkoi taas jännittää. Hän ei tahtonut malttaa odottaa iltaa ja lahjojen aikaa. Heti kun joulukuusi oli sytytetty, hän meni ulos lahja kainalossa hyvin salaa, mutta viskattuaan sen, tuli hän heti itse jäljestä uteliaana näkemään ja kuulemaan. Esteri otti lahjapaketin lattiasta ihastuneena, kun oli niin sievä laatikko.
Päivän Sana
Muut Etsivät