Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Ei ole enää mitään hätää, eihän!» »Anna minun olla vielä näin vähän aikaa», sanoi Esteri. »Minä kerron sitten sinulle kaikki.» »Ei sinun tarvitse kertoa», sanoi Rautiainen. »Emme voi koskaan täydellisesti selittää itseämme toisillemme.
Viime matkalla oli yhtäkkiä johtunut mieleensä, ettei hän ollut Esterin kuullut kertaakaan nauravan. Se oli ihmeellistä, ja äitivainajansa oli iloinen kuin peippo. Tapasivat toisensa vasta illalla. Esteri oli koettanut tulla saliin huomaamatta, melkein kuin varkain. »Missä sinä olet ollut?» Esteri punastui korvia myöten, vastasi hiljaa ja arasti: »Lastenkammarissa.»
»Esteri, hyvä Esteri, lähde nyt!» »Hän on suudellut teitä, suudelkaa te minua hänen puolestaan.» »Minun huuleni ovat siihen halpaset. Mutta pyydä isääsi, hänelle äitisi varmaan jätti suudelmia sinulle.» Esteri kohosi istumaan, loi opettajattareen katseen, joka oli tuskaa. Hän heittäytyi levottomana sohvanpäätä vasten.
»Hyvä Jumala!» huudahti Esteri. »Niinkö piti päättyä sinun päiväsi?» Hän heittäytyi sänkyynsä raukeana, että silmät heti painuivat umpeen. Mikä on tiima elämä? Se on sadantuhannen hevosvoimainen herra Store, hitaasti liikkuva hirviö, hyvin hitaasti, ettei ketään pelota omasta puolestaan, ennenkuin näkee hirviön katseen suunnattuna omaan itseensä.
»Esteri, Jumalan nimessä!» kuului sen ukon ääni, »Onko se totta?» Syntyi äänettömyys, joka tuntui iankaikkisuuden pituiselta. Forstmestari hypähti seisomaan. »Esteri, katso minuun!» Kun hän ei saanut Esterin katsetta, sanoi hän kuin vannottaen: »
Sinne oli Esteri, omaa haluaan ja tädin innokkaita kehoituksia noudattaen, päättänyt lähteä ja pyytänyt kavaljeerikseen Santun, kuitenkin huomauttaen että hän ei nyt tanssi ollenkaan. Eihän hänkään ole mikään tanssi-intoilija, arveli siihen Santtukin. Kukako Santtu? Lakitieteen ylioppilas Vendell, Aleksander. Tästä ristimänimestä oli lyhennysote: Santtu.
Juho ponnisteli pää niin syvällä hartioitten sisässä, että olkapäät olivat korvien tasalla ja silmistä tippui vesi. Esteri katsoi häntä yhtä välinpitämättömänä kuin oli kuunnellut Antin kertomusta, miten Juho oli juopotellut ja miten häntä oli pieksetty.
Siihen tuumaan et olisi ollenkaan ryhtynytkään, jos olisit asiaa ajatellut. Ei ollut teatteritemppu, kun jo siltakohtauksessamme kieltäysin. Siihen oli ja on syynä: rakastan sinua. Esteri.» Hän oli alleviivannut, ja hänen piti kirjoittaa uudelleen ja samalla hän tahtoi tarkemmin selittää. Mutta sanat eivät vastanneet sitä, mitä hän niillä tarkoitti, eivät alleviivattuinakaan.
Esteri oli ennen pysynyt rauhallisena ja vähääkään pelkäämättä, vaikka täti Smarin oli ankara, tarkasti kaikki, nuuski ja haisteli, penkoi laatikot, aukoen liinavaatteetkin laskoksiltaan, selaili kirjat yksin lehdin, puhui pienimmästäkin tahrasta kuin kuolemansynnistä, luki määräyksiä ja sääntöjä kuin loppumattomalta rullalta.
Sinä rakastat minua vieläkin!» Esteri oli ääneti, kiersi käsiään puuhkiossa. »Minä olen tehnyt tilini teille», sanoi hän viimein ja yritti nousemaan lähteäkseen. Samassa Holma oli hänen edessään polvillaan, tarttuen hänen käsiinsä. »Esteri! minä olen nyt onneton Rumaprinssi, onneton ja ruma, Esteri! Katso minuun! Katso!»
Päivän Sana
Muut Etsivät