Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Kotvasen kuluttua tulivat he takaisin ja Erkki sanoi: »käydään toisessa sepässä, jos oisivat helpompia». Astuttiin ja etsiskeltiin toista kultaseppää. »Käydäänpäs tässä», virkkoi Erkki kun oli keksitty toinen kultaseppä. Katri meni Erkin jälestä sisään, vaan Jussi odotteli. Kotvasen kuluttua tulivat he, Erkki edellä ja sanoi: »mennään ostamaan sieltä ensimäisestä».
Ja, äiti, kerran hän tulee itse, sen uskon lujasti. Antakaa minun olla onnellinen luottamuksessani." "Ole, lapseni, en puhu kauppiaasta enään koskaan." Joulun edelliset lyhyet päivät riensivät nopeasti ja Teinin leski tyttärinensä läksi Hämeeseen Erkki Teinin kappalaisen tilalle. Kynttilät olivat sytytettyinä Erkin kodissa.
Pitää kirkolla käydessä ostaa kauppiaalta kengät. Tuossa ovat minun kenkäni, jotka olivat paikattavina. Ovat nämä kuitenkin somemman näköiset kuin tuollaiset saapaslottanat. KATRI. Kyllä minä Erkin mökille näinkin vältän. ANNI. Mutta voi sattua joku pulska tukkipoika. KATRI. Ei vie rinnastani rauhaa! PIETOLA. Niinpä tosiaan! ANNI. Ei sitä tiedä, mikä tauti tapaa, mikä kuolema kohtaa.
Kalpealta hän tosin näytti, kun oli maannut niin vähän edellisenä yönä; mutta Erkin mielestä ei hän ollut koskaan näyttänyt niin sievältä. Ylioppilaskin oli tänään juhlapuvussaan, mustissa vaatteissa, kaulus kaulassa; kaulahuivikin, joka ennen tavallisesti riippui niin huolimattomasti, oli nyt sidottu sievään solmuun.
Teinin leski luki tavan takaa tuota kirjettään, siinä oli hänen mielestään aina jotakin uutta. Nytkin hän taas sanoi Kertulle: "Kuules, tyttöseni, mihinkä laskit Erkin kirjeen, en muista oikein, mitä hän kappalaisentilastaan kertoi". Kerttu nousi heti ja toi piirongin-laatikosta kirjeen.
Aune oli Erkin kertomuksen ajalla aluksi huvitettuna katsellut häntä suoraan silmiin, mutta vähitellen painui hänen katseensa. Hän istui hievahtamatta Erkkiin puoleksi selin, silmäillen riittyvään hiilokseen. Hänen oli vaikea liikutustaan salata, ja kun Erkin kertomus loppui, ei kukaan aluksi puheeseen puuttunut.
Mutta minkäänmoista selitystä Erkin menettelyyn ei Aunella kuitenkaan ollut, ja sitä hän sanomattomasti kaipasi. »Eihän onni ole toiveittemme toteutumisessa», oli Aune itse kerran sanonut, ja hän tunsi, että häneltä nyt kysyttiin, vastaisiko hän todella teossa sanoistansa. Taisiko hän unohtaa oman itsensä?
Jos näytät noin hapanta naamaa, en toista kertaa ota sinua mukaani. Se on minusta yhdentekevää! En minä rakasta ketään. Erkillä oli sentään kaunis tukka ja kauniit silmät. Käske sitten Erkin niillä kauniilla silmillään lumota ompelijatar, ett'ei hän muista lähettää laskuasi, niin ei minun tarvitsisi ollenkaan asiaan sekaantua.
"Siinä tapauksessa jäätte paikallenne ja annatte Erkin lukea niin paljon kuin tahdotte, vähän lukea ei taida haitaksi olla; mutta te saatte tänne toisen opetettavaksenne sen hankkii Tarkki. Sinä Tarkki menet Veräjätuvasta noutamaan tänne Antti Pietarin." "Oi, miten poika ihastuneekaan!" sanoi Tarkki ja hänen pulleat silmänsä kiilsivät ilosta.
Kesä läheni loppuansa, ja Erkin oli valmistauduttava kouluun.
Päivän Sana
Muut Etsivät