United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Samassa kuului päihtyneitten vieraiden huutoa ja isä Gerasimin ääni. Vieraat vaativat viinaa, isäntä kutsui emäntäänsä. Akulina Pamfilovnalle tuli kiire. "Menkää nyt kotianne, Pietari Audreitsh", sanoi hän: "nyt täytyy minun pitää huolta mässäävistä rosvoista. Menkää, muutoin saavat nähdä teidät. Jumala varjelkoon!
Hänen lygiläisessä, puolivillissä sydämessään syntyi hurja halu palata saliin ja kuristaa sekä Vinitius että tarpeen vaatiessa Caesarkin. Hän ei sentään uskaltanut sitä tehdä, sillä hän pelkäsi vahingoittavansa emäntäänsä, sitäpaitsi ei hän varmaan tietänyt, olisiko sellainen teko vaikka se hänestä tuntui kerrassaan viattomalta sovelias ristiinnaulitun Karitsan tunnustajalle.
Hyvällä syyllä todellakin, jos se olisi hiukankin aavistanut, kuinka minä jumaloitsin hänen emäntäänsä! "Oh, kiitoksia, Mr. Copperfield! Mitkä kauniit kukat!" sanoi Dora. Mutta minä en saanut sitä tehdyksi. Hän oli liian lumoava. Kun näin hänen panevan kukat vähäistä, kuoppaista leukaansa vastaan, meni mieli ja kieli ja minä raukesin ihastukseen.
Sotamies jatkoi: »Jo Ikaalisissa puheltiin Keuruun sisseistä, ja missä he liikkuvat, siinä turvattomille kostetaan heidän voittonsa.» Maija Liisaa rupesi pelottamaan. Emäntäänsä katsoen kysyi hän: »Emmeköhän lähde täältä jo huomenna? Vai mitä te sanotte, rouva Elina?» Elina purskahti itkuun.
Paitsi yllä mainittuja kohtia, tapaamme Luukaan evankeliumissa vielä seuraavat sattuvat sanat: »Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä, ja äitiänsä, ja emäntäänsä, ja lapsiansa, ja veljiänsä, ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.»
Ja kun teurastaja uudestaan sitä läheni, pullisti se silmänsä, painoi päänsä polviansa vastaan, mylvi niin raivoisasti, ett'ei teurastajan tehnyt mieli enää tarttua siihen. Kailu parka kai haisti härkäin-surmaajan olevan tuossa miehessä. Aivan kuin tahtoen puolustaa itseään ja emäntäänsä seisoi se Kreetan vieressä tuumaakaan eteen tai taakse siirtymättä.
Ja samassa ilmaantui siihen jotain märkää, hän kun surullisesti katseli tepparoivaa Kailua. Viimemainittukin käänsi päänsä emäntäänsä kohden, katsoi tylsällä silmällään häntä ja urisi alakuloisesti. Silloin ei Kreeta enää ollut alallaan, muutamalla askeleella oli hän kiini Kailun kaulaimessa ja sanoi pontevuudella, jota ihmettelin: Ei, Matti, Kailua myydäkään, minä en saa sitä luonnoltani.
Niinikään oli hänen nyt tapa joka sunnuntai-aamu hoputtaa emäntäänsä valmistautumaan kirkkomatkalle. Kirkossa istui hän penkissään järkähtämättä saarnastuoliin katsellen ja tarkasti papin sanoja kuunnellen tai virsikirjastaan lukien.
Mutta tuskin sai hän ilmaisseeksi sydämmensä tunteet, kun naisellinen ujous jälleen pääsi hänessä valtaan; punastuen hiuksiinsa saakka irroittihe hän ja riensi pois huoneesta. Lyöden kätensä yhteen kummastuksissaan siitä, mitä oli nähnyt, seurasi palvelija rakastettua emäntäänsä, ja Fredrik jäi yksin yksin sydämmensä kanssa, joka oli täynnä autuaallista onnea!
Mitä se jotakin oli, sitä ei Iska kyennyt itsellensäkään oikein selittämään, eikä hän sitä olisi joutanut tekemäänkään, sillä aikaa oli hänellä nyt hyvin niukalta entiseen nähden. Milloin piti hänen pitkät päivät istua vierasten kanssa, joita ensi vuotena tuli ja lähti lakkaamatta; milloin taas täytyi isännän kyyditä emäntäänsä sinne ja sinne, johon emännällä oli sangen tähdellistä asiaa.