Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
"Voi itä, voi itä", hoki Helli nuotilleen ja halaili molemmin käsin isän toista jalkaa. "Miksi setä oli niin kauan? Toiko setä minulle mitään?" kyseli Elsa ja tunkeusi niin lähelle kuin suinkin. Ei tiennyt setä, mihin hän vastaisi ensiksi. Eikä hän osannutkaan vastata mitään, vaan nauru suin katsellen ympärillään hääriviä lapsia, irroitteli vyön ja riisui turkin.
"Piirustappas, Elsa, tuohon juuri tuolla tavalla kyllä se käy laatuun onhan sinulla sormet kuin hienoimmalla Helsingin röökynällä ja Iivari kirjoittaa jo melkein paremmin, kuin minä; mutta sopivampi hän olisikin tähän korkiaan koulumestarin virkaan, kuin minä, täysin palvellut kerjäläinen ahaa! nyt piti tehdä ässää, mutta kävi liika rässää, sitten tulee kaksi äätä, ennustamaan poutaista säätä."
Elsa ei juuri mieluisesti tahtonut ruveta mummon rasitukseksi, vaan mummo kehoitti noudattamaan kohtelijasta tarjousta, ja niin meni Elsa mummon mukana. Se oli kirkas kesäaamu, kun mummo ja Elsa työnsivät käsirattailla Elsan arkkua ja kaikenlaisia kapineita tuohon hyvin vanhaan taloon.
Minä ja yksi nuori lääkäri teimme parastamme pitäen hänessä henkeä. Kamala mies oli, se minun täytyy tunnustaa." Vähän mietittyänsä hän sanoi: "Ja sitten hän kuuluu kuolleen, ei aivan kauvaa sen tapauksen jälkeen." "Niin se kuuluu olleen, kuten kerroitte", sanoi Elsa. "Semmoinen hän vaan oli, en muuta tiedä sanoa", sanoi hoitajatar, mennen ulos rohtoinensa.
Oli ihana, kesäinen sunnuntai-ilta. Lempeästi säteili aurinko siintävän taivaan rannalla, järvi oli tyyni, metsä raitis ja vihanta. Elsa oli aholla poiminut tuohisen täyteen mansikoita ja astui nyt verkalleen kotia kohden, välimmiten vieläkin kumartuen alas, tavoittaakseen jonkun tien-vieressä kasvavan punaisen-hohtavan marjan.
Minä en huomannutkaan sinun kysyvän», selitti Nikkilä kuin anteeksi pyytäen. Elsa sanoi aina Nikkilän olevan yrmynä, kun hän oli vakavana eikä tahtonut mitään puhella. Ja sillä sai hän aina hänet hyvälle tuulelle. Vaan eipä hän ollut yrmynä ollutkaan nyt terveemmäksi tultuaan, ja nyt tänään hän olikin virkeämpi ollut kuin koskaan eikä yrmynä ollenkaan, ei haluakaan.
"Kuka on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen lahjan?" kysyi Elsa, hymysuin katsellen rouvaa. Rouva hieman naurahti ja lausui sitten verkalleen: "Kyllä minä sen tiedän, että Jumala, joka ihmisen teki, sen myöskin teki täydellisimmäksi luontokappalten seassa; Hän teki sen kuvaksensa ja lahjoitti sille kuolemattoman sielun, josta seurasi myöskin järki ja ymmärryksen lahja.
Kaikki olivat remahtaneet huutamaan suositusta, niin että salin ikkunat olivat sälisseet. Sen valssin oli Tuira vain tanssinut eikä muuta. »Tytöt ihastelevat nyt häntä ja ovat ihan hulluiksi tulemassa kaipauksesta, kun eivät tiedä minne hän on kadonnut!» »No missä hän sitten on?» kysyi Viion leski ja Elsa yhteen suuhun.
Erinomaisen hyvin hän mamselin mielestä suoriutuikin tehtävässään. Kalat tuhrutettiin jauhoissa ja paistettiin pannussa. Toiseksi ruuaksi keitettiin maitovelliä ja kolmanneksi paistettiin pannukakkuja. Nyt sai Elsa käyttää ja näyttää taitoansa päivällispöydän laittamisessa isossa kamarissa. Se oli Elsasta erittäin hauskaa työtä.
Elsa otti uuden testamentin ja jonkun aikaa etsittyään luki: »Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeisi: niin opetuslapset nuhtelivat heitä, jotka niitä toivat. Mutta koska Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni ja älkäät kieltäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Päivän Sana
Muut Etsivät