Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Sen sijaan toivon, että loppuikäsi olisi onnellinen ja rauhallinen, sillä kärsittyäsi niin paljon kovaa elämässäsi, olet ansainnut iloa ja onnea'." Täten Sindbad merenkulkija lopetti ihmeelliset kertomuksensa seitsemästä merimatkastansa ja sanoi sitten hymyillen Sindbad kuormankantajalle: "No, ystäväni, kadehditko vielä minua?" "En, herra", sanoi hän, "kalifi oli oikeassa.
Minä ajattelen sitä onnetonta yhtymistä. Katsokaas, minä kysyn itseltäni olisiko käynyt toisin, jos sinä itse toisessakin seikassa olisit ollut sellainen, kuin sinun olisi pitänyt, jos sinä olisit ollut hänelle parempi esimerkki koko elämässäsi.» Nämä sanat sanottuaan hän vaipui kokoon. Oli kuin kaikki lihakset olisivat kadottaneet viimeisenkin jäntevyytensä.
Kauan hän taisteli ulos pyrkivää itkua vastaan; kiivaudessaan veisti hän puukkonsakin rikki, mutta sydän oli tahtoa lujempi: Mikkokin kätki viimein kasvot käsiinsä. Miksi itkivät muut? En tiedä, ystäväni, en tiedä. Vaan sallipas kysyäni: etkö ole milloinkaan elämässäsi äkkiä tuntenut suloista oloa tai ahdistavaa tuskaa, osaamattasi oikein selittää siihen syytä? Oletko?
Tunnen vain yhden ainoan oikean Jumalan Pojan: Sanan, joka tuli lihaksi. Hyvä. Seuraatko Hänen oppiaan myös jokapäiväisessä elämässäsi? Saarnaan Häntä sunnuntaisin. Kaikessa muussa olen erehtyväinen kuolevainen. Mutta et virkasi toimituksessa? En, sillä toimitan sitä puhtaan opin ja kirkon käsikirjan mukaan, puolelle taikka toiselle siitä tuumaakaan poikkeamatta.
En ole koskaan tuntenut niin mahtavaa työhalua kuin nyt, tahtoisin olla valmis niinkuin sinä, Arvi, nyt jo heti alottamaan elämäntyöni. Ja mitä aijot sitte elämässäsi toimittaa? kysyi Arvi. Aini ei heti vastannut. Hänen mieleensä johtui venematka kesällä, jolloin hän Arville oli tehnyt saman kysymyksen. Nyt se oli hänelle selvinnyt.
Miksi tapaisivat mies ja nainen siis aina vain tomussa toisiaan? Miksi ei kerran myös hengessä ja totuudessa? ANNA: Maunu Tavast: noin et sinä koskaan ennen puhunut. Ensi kerran elämässäsi tunnustat sinä minutkin tarpeelliseksi. MAUNU TAVAST: Tukea me tarvitsemme, Anna Lepaa, tukea juuri siinä, mikä meissä on jumalallista.
Sinä, maan matoinen, sinä poloinen, joka et ole edes senkään arvoinen, että Herra tallaisi sinun jalkainsa alle, sinä huono astia, täynnä syntiä ja viheliäisyyttä, sinä, joka jok'ikinen hetki elämässäsi olet ilkeillä synneilläsi ansainnut tuhannen kertaa helvetin, sinä tahdot ylvästellä Pyhästä Taivaasta, sinä tahdot ymmärtää hänen tahtonsa?
Simo oli ollut harvapuheinen heräämöstänsä saakka, katseli yhteen paikkaan pitkät ajat, katseli Topiastakin niinkuin kummitusta. He erosivat pihalla. Siinä kysyi Simo: "Puhuitteko minustakin illalla?" "Puhuimme." "Mitä?" Simon ääni oli pelonsekainen; hän katseli epäilevin silmin Topiasta. "Mitä puhuitte minusta?" "Puhuimme Jumalan sormesta askeleissasi, elämässäsi."
Päivän Sana
Muut Etsivät