United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Sinä kaikkein viimeisenä saat kulunutta elämääsi soimata», Kalenus virkkoi odottaen vain sopivaa tilaisuutta purkaakseen raskaan taakkansa ja tuntien juuri tänä iltana tavallista suurempaa kammoa Arbakesta kohtaan, koska toisen alentuvainen äänensävy oli omansa sitä lisäämään »sinä viimeisenä saat kulunutta elämääsi soimata.
"Silloin tiesin, että se on lähellä. "Lähetin orjapojan viemään sanaa Teriolislinnoitukseen. "Sinä et saa olla läsnä silloin, kun henki lähtee vanhan Iffan suusta. "Ihmisen kuolema ei ole kaunis näky tarkoitan vuoteella kuolemista. "Etkä sinä ole nähnyt mitään surullista. "Nuoreen elämääsi ei saa langeta varjoa.
Suuttuneena tarttui nuori sotilas vanhusta olkapäähän ja aikoi antaa hänelle kouraantuntuvan kurituksen. Kelvoton! huusi hän, oletko kyllästynyt elämääsi vai etkö tiedä mitä teet, houkko? Mikä estää minua murskaamasta sinua kuoliaaksi oman uunisi kylkeen? Vanhus tarkasteli häntä silmää rävähdyttämättä. Tee se, Perttilän tyttärenpoika, vastasi hän.
"Haahkan untuvilla et vainen maata," vastasi Martti; "mutta pelastettu sinä kuitenkin täksi kertaa olet, ja siinä on enemmän, kuin minä itse kymmenen minuuttia takaperin olisin voinut uskoakaan. Suokoon Jumala, että tämä on onneksi sinulle, että sinä rupeat ajattelemaan entistä elämääsi, ja muutat paatuneen mielesi.
Käteeni tarttui silloin Oppahani ja johti mun luo pensahan, mi turhaan veristen haavojensa kautta itki. Puu puhui: »Jakob, Sant' Andrean miesi, mit' auttoi, oi, ett' turvasit sa minuun? Mi mulla syy on elämääsi huonoon?» Puun yli kumartuen Mestarini: »Ken olet sa, mi moisten haavain kautta valitat verin ynnä äänin haikein?»
Sinä tiedät minun uskoni siitä, että meidän elämämme ja meidän kuolemamme, koko ulkonainen kohtalomme on määrätty edeltäkäsin, se on vaan tuo sisäinen, joka on meillä itsellä, meidän motivimme, meidän omatuntomme kyllin siitä äiti pelkää elämääsi, minä en sitä tee enempää, kuin jos sinä istuisit jossakin kauppa-konttorissa New-Yorkissa.
Jos työsi Teit suosion tai kullan pyynnöstä, Niin, vaikka henkeni ja linnan sillä Sa pelastit, sun hylkäisin ma töines; Mut tekoos kun ma entist' elämääsi Ja sukukuntas sortotilaa vertaan, En tätä kansaa rakastanut ois, Sen mökeiss' olisin ma viekastellen Vaan istunut, jos kiroisin sua.
Sinähän, ulkokullattu, pilkkaat, kun et pyydä syntiäsi anteeksi ja jätä elämääsi Jumalan käteen! tokaisin minä. Tultiin onnellisesti Nevalle, jossa ilma tyyntyi. Siellä tyynellä, kun ponnistukset olivat loppuneet, minä vasta uhvelluin, niinkuin purjeet räpistyvät tuulen tauottua. Suvannossa menin aivan tainnoksiin, että kapteenin piti minua hoivaella.
Enkö ole sinun elämääsi kuitenkin jollain öljypuunoksalla suloistuttanut ja ruusukukkasella, niinkuin siihen seppeleeseenkin, jota sinulle annoin, oli kiedottu oksia ja kukkasia? Olet sydämessäni, rakkahani, minusta eroamista älä pelkää jospa kuolenkin, olen onnellinen, sanomattoman onnellinen sinun tähtesi." Kyllä arvaat miten kipeästi nuo sanat kävivät sydämmeeni.
"Sinä olet toisten kaltainen, et parempi etkä huonompi." "Ei, ei! Minä olen huonoin kaikista." "Ja sittenkin parempi." "Ainakin kurjempi. "Olen vihannut sinua vain siitä syystä, että sysäsit minut luotasi. "Sinä et sallinut minun jakaa elämääsi anna anteeksi. "Minähän tahdon vain kuolla kanssasi. "Ojenna minulle toki kätesi anteeksi annon merkiksi."