Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Minä en sitä varmaan tiedä, sillä emmehän me tietysti voi kukaan varmaan tietää, ketä oikeastaan olemme, mutta minä tunnen sen. Voitko enää kummastella, että minusta tuntuu sellaiselta, kun tiedät kuinka syvästi hän ja sinä olette vaikuttaneet elämääni jo ennen kuin sinä tulit? Näet siis, ettei sinun oikeastaan tarvitse rakastaa minua laisinkaan, se on turhaa, kunhan vain olet uskollinen hänelle.
Nousten ylös tuoliltaan huusi hän sitte kovalla äänellä: "Roosa, Roosa, rakastatko Fredrikkiä?" "Ah", kuiskasi hän, "enhän sitä voi kauemmin salata, minä rakastan häntä kuin elämääni, olihan sydämmeni murtua, kun te ajoitte hänet pois." "Niinpä syleile morsiantasi, Fredrik niin, niin, morsiantasi", sanoi Martti mestari.
Hän kehoittaa ystäviänsä vuokraamaan minun huoneitani ja he ovat parhaimmat hyyryläiseni. Minä rakastan maalareja, sir, vaikka en paljo maalauksia ymmärrä arvostella. He ovat hauskoja herroja, ja ovat hyvin tyytyväisiä minun halpaan kotiini ja elämääni." "Te olette aivan oikeassa.
Teitä muistellessani nousevat silmiini ainoat ilokyyneleet, joita niissä koskaan on ollut. Muistatteko minua, nuori herra Jackson? nauroi taas uusi ääni toisesta nurkasta. Liiankin hyvin. Te eräänä päivänä ilmestyitte elämääni niinkuin kummitus, ja ilmoititte, että sen piti yhtäkkiä ja peräti kääntymän toiselle uralle.
"Miksi et vastaa?" huusi hän ja äänestänsä kuului sielun tuska, "tiedäthän ett'ei se ole totta, Sinä, joka olet minulle rakkaampi omaa elämääni, joka olet täällä käynyt niin puhtaana ja valoisana, jonka edestä olen rukoillut aamuin ja illoin sinä voisit ei, se on mahdotointa! Naura tuolle jutulle, Liv! Naura vaan!
MAUNU TAVAST: Kuitenkin sanoit sinä olevasi siitä onnellinen. ANNA: Minä olisin onnellinen, jos voisin olla vertaamatta nykyistä elämääni siihen, mitä elin sinun kerallasi. Mutta oliko se elämää maan päällä? Ei liene lupa kuolevaisen olla niin onnellinen. ANNA: Ken kerran on kesä-yön valkean onnen elänyt, hänestä tuntuu kaikki sen jälkeen turhalta ja tyhjänpäiväiseltä.
"No eipä mikään, ei juuri mikään... Oi, minä rakastan sitä ukkoa enemmän kuin elämääni ... muutoin hän oli hovikamreeri ... se tahtoo sanoa vaan arvonimen ... hän oli muutoin mitä sanotaan nimismies, vakaa, vilpitön, jalo luonne". "Jalo nimismies", mietti Annette. "Oi, niin liikuttava!" "Oletteko usein kotona?" kysyi kamreerin rouva, joka ei laisinkaan miettinyt nimismies-arvoa.
Sillä vanhalla onnettomalla tunteella, että olin kadottanut jotakin taikka kaipasin jotakin, oli, minä huomaan sen, joku sija sydämessäni; mutta ei niin, että se elämääni katkeroitti.
Siellä vietän elämääni vallan yksin, ilman vaimoa, ilman lapsia, ilman orjiakin. Sen harvinaisen onnen perästä, että olemme löytäneet sopivan elämäntoverin, on epäilemättä yksinäinen elämä kaikkein suotuisin olomuoto. Jokainen, jolla on paljon valittamista muita ihmisiä vastaan, etsii yksinäisyyttä.
Tämä perhekuva oli nyt niin elävänä hänen silmiensä edessä, että ukko ajatteli: "Minun täytyy se asia nyt esittää hänelle, sitä ei auta kauemmin tuumia". Hän tarttui Kertun käteen, jonka tämä ujosti veti pois, ja sanoi: "Jaa niin, minä tahdoin vain sanoa, että minun nyt vihdoinkin täytyy ilmoittaa, että, että minä teitä rakastan ja pyydän teitä sulostuttamaan minun yksinäistä elämääni."
Päivän Sana
Muut Etsivät