Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Niin, niin, hän on oikeassa. Eläköön Saulus, eläköön! Me seuraamme sinua! Kuolema natsarealaiselle! Hukka periköön pettäjät, kuolema pilkkaajille!" kaikui joka taholta, samalla kun nyrkkejä kohoutui vihasta vääntyneiden kasvojen yli.
Hän oli valinnut kolareista suuremman ja meni sen kanssa majaan; hetken kuluttua hän tuli takaisin, ei vaan vaatteiltaan, mutta vieläpä kasvoiltaankin ihan mustana. "Eläköön!" Troussecaille huudahti. "Enhän sinua tunteakaan tahtonut. Nyt on siis minun vuoroni. Sinä saat paistia kääntää."
Pakolaiset puhkesivat kovaääniseen ilohuutoon. Ja ettei yhdenkään heistä tarvitsisi puutetta kärsiä ennen sinne saapumistaan, tahtoo hänen ylhäisyytensä jakaa 10 talaria matkarahoiksi jokaiselle perheelle ja 5 talaria jokaiselle naimattomalle tahi lapsettomalle pakolaiselle. Hurraa! Eläköön kreivi Horn! huusivat suomalaiset. Mutta nyt alkoi melua taas kuulua tukholmalaisten joukosta.
"Mutta nyt on laki tämä. Bassa poo nu! Kaksi hirttä ensin irti ja sitten kulaus mieheen. Se on laki". Siihen suostuttiin yksimielisesti, ja mahdottoman pian lohkesivatkin hirret irti. Ja sitten seurasi hetken lepo, eläköön huudot ja palomestarin varoitus. Mitä useampi hirsipari lohkesi, sitä hilpeämmiksi kävivät Sillfors ja hänen uskollinen joukkonsa.
"Eläköön Filippa!" huusivat kaikki ja seuraavat rakasta kuningatarta, joka ratsasti verkalleen alinomaa kasvavan joukon edellä, kunnes hän vihdoin pysähtyi pohjoisportin ulkopuolelle, ympäröitynä lukemattomalla joukolla aateleita, porvareita ja talonpoikia, jotka olivat sinne tulvailleet joka puolelta.
Jos tahdot kiittää, niin joudu sukkelasti. MAIJU. Ja sanon kuinka? HANNA. Kiitän sydämestäni mene, mene! Minä kiitän teitä kaikesta sydämestäni! Eläköön Maiju Valtari, eläköön! Hanna, mitäs minä nyt sanon? Eläkööt Suomen ylioppilaat! Tulevaisuutemme turva ja toivo! MAIJU. Eläkööt Suomen reippaat ylioppilaat! Tulevaisuutemme turva ja toivo! Eläköön rakas isänmaa! LAULAJAT. Eläköön!
»Eläköön, poikaseni!» huusi hän, ojentaen käsivartensa häntä kohden. »Vuosikauden olen sinua etsinyt kuin kultaseni rintaneulaa enkä löytänyt mistään. Vasta tuo hurskas, vaalea lapsi, Helena, opasti minut oikealla tielle.» Hän oli todellakin huima Felix, ja turkkilainen kaulaliina, josta lemmitty oli puhunut, liehui komeasti hänen molemmille olkapäilleen.
»Eläköön isänmaa!» kajahti taas uusi huuto. Juuri niin! Siltä se minunkin silmääni paistaa! »Eläköön valo ja valistus!» toisella puolella ja »Eläköön isänmaa!» toisella. Niinpä niin! Mutta koska niin on, niin ... eläköön siis valo ja valistus! ... eläköön siis isänmaa! ... eläköön Suomen lippu!
Nämät kiroukset polttavat kuin kyykäärmeen pistämät mun rintaani! ANTEBO S. Nyt juokaamme kunnon valtionhoitajan malja! Svante Stuuren malja! TURUNEN ja PORVARIT. Eläköön Svante Stuure! KEIH
Nimekses luota Viipurin Sä saaren nimen sait, Sen saaren, jonka luona nyt Niin kylmän haudan sait: Näät Suoniosaaren luona on Myös päättynyt elämä Suonion. Nuo Suomen lahden lainehet Nyt töitäs laulakoon, Ja yhtä Suomee lempimään Ne innostuttakoon, Sun laillasi työtä tehtäköön, Sun muistosi aina eläköön! M. A. CASTR
Päivän Sana
Muut Etsivät