United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tässä riidan ja rauhattomuuden mailmassa tuntuu niin tarpeelliselta, että tuolla hartaalla, totisella sydämellä on joku paikka, jossa se saa levätä, joku sydän, joka ymmärtää hänet ja on hänelle uskollinen, vaikka kaikki muut kävisivät vieraiksi, niinkuin aivan monet jo ovat käyneet. Ja tämmöinen on toivoaksemme Katarina von Bora hänelle oleva.
"För sagosamlaren böra icke socknarna norr om Jyväskylä allena vara de förnämsta, utan fastmer bör större vigt fästas vid inre Tavastland, t.ex. vid Hollola socken och trakten deromkring.
Instruct. sing. af ku, om Herr Doctorn ännu har begagnat det, torde hellre böra vara plur. så snart correlation och andra orsaker så fordra.
I en Krestomathie tyckes det just vara nödvändigast, att hafva dessa båda tecknen, emedan de läsare, för hvilka boken är bestämd, just böra veta hvilka konsonant-förmildringar i orden för sig gått. Utan dessa tecken blir språkets lärande för deri okunniga mycket svårare och i samma mån mera afskräckande, hvilken svårighet isynnerhet drabbar alla utlänningar.
Jag vet icke om denna runo i dess första skick stått att läsas i M. Y. Ordet Kuzun skrifver jag med z, emedan denna bokstaf tyckes nödvändigt böra begagnas i runoskrift för att skilja ifrån det hårda tz t.ex. Suostu metzä miehihini. Lähen mielusta mezälle. E s. Lönnrotille. Högädle Herr Doctor!
Katarina von Bora, nuori, kuusitoistavuotinen tyttö, joka on äskettäin tullut luostariin, viehättää minua suuresti. Hänellä on niin luja luonto, ja hänen sydämensä on niin harras. Mutta voi! mikä vaikutus-ala hänellä täällä on? Täti Agnes ei ole millään lailla avannut sydäntänsä minulle.
"Ainakin Herra Jesus puhuttelee", minä sanoin. "Hän nimittää lampaitansa nimeltä." Tämä lohdutti Greetaa vaaliruhtinaan puolesta. Vähä aika tuon surupäivän jälkeen tuli ilon päivä perheellemme ja koko ystäväkunnalle Wittenbergissä. T:ri Luther ja Katarina von Bora vihittiin hiljaisuudessa Heinäkuun 23 päivänä.
Yhdeksän nuorta nunnaa, täti Agnes, sisar Beatrice ja minä olemme viime aikoina hyvin likeisesti liittyneet toinen toiseemme. Jaloimpia niistä on Katarina von Bora, nuori, noin kahdenkymmenen vuoden vanha nunna.
Minä olen hyvin uutterasti varustanut vierashuonettamme häntä varten, sirottauut laventelia liinavaatteisin ja koettanut tehdä kaikki kodikkaaksi tälle nuorelle tytölle, joka Kristuksen tähden on karkoitettu vanhasta kodistaan. Luullakseni jokaisella kodilla on siunaus semmoisesta vieraasta. Kesäkuulla 1523. Vieraamme, jalosukuinen neiti Katarina von Bora, on saapunut meille.