Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Liettualaiset ovat jo kaksikymmentä kertaa pettäneet minut. Syyttäkööt itseään: minä lähetän kuin lähetänkin heidän niskaansa Bertelsköldin. 7. KREIVI KUSTAA BERTELSK
Mutta asiasta toiseen: kuinka kävi vanhan kreivi Torsten Bertelsköldin, tuliko se mies parka todellakin hulluksi? Ensin sokeaksi ja sitten mielipuoleksi; se oli hirmuista huokasi Anna Sofia. Nyt muistan. Ja ellen erehdy, oli kuninkaan sormus taas syynä siihen?
Menen Paul Bertelsköldin luo, sanoin mä, ja rupean ennemmin hänen rengikseen, sillä, kas, hänkin on academicus. Katsos vain noita oppineita, sanoi kuningas, ne ovat ylpeitä, ne. Tahdotko, Leo, ruveta koulumestariksi uuteen kansakouluumme? Kiitos vain. Ei taitaisi olla hulluinta! Kyllä minä isken järkeä poikiin. Olkoon menneeksi.
Näistä asioista puheltaessa oli huomaamatta tullut melkein pimeä, kun ovi hiljaa aukeni ja eräs mies heidän näkemättään astui huoneeseen, jossa hän hetken aikaa sanaakaan virkkamatta kuunteli ystävyksien puhetta. Mutta sitten hän astui reippaasti esiin, heittäytyi kreivitär Bertelsköldin syliin ja huudahti iloisella äänellä: "Pidä sanasi armas äitini!"
Hän jo katui tätä uhkayritystään; hän tarvitsi jokaisen urhoollisen miehensä, ja mikä vielä tärkeämpää koko hänen sotajoukkonsa mieliala riippui Bertelsköldin retken tuloksesta. Mutta Bertelsköld tuli. Olen ratsastanut Beltin yli, teidän majesteettinne, vaikkakin olen luistellen tullut takaisin. Tässä on siitä elävä todistus Fyenistä! Ja tuo vangittu poika tuotiin esiin.
Mutta Bertelsköldin kunnianhimo ei mennyt niin pitkälle, hän ei halunnut valtaa, vaan loistoa, ei pelkoa, vaan rakkautta, ehkäpä toisinaan ihastustakin, sillä ihmissydän on heikko. Jos se olisi ollut hänen vallassaan, ei hänellä olisi ollut vihamiehiä, ja kuitenkin oli hänellä niitä useita.
Päivällisten jälkeen huvittelivat Bertelsköldin nuoret herrat kumpikin luonteensa mukaisesti. Kustaa meni katsomaan hevossiitoslaitosta ja kauniita hevosia; Torsten istui tutkimaan Hugo Grotiusta.
Hänen tullessaan oli kreivi Bertelsköldin tila siinä määrin pahentunut, että sairas, henkilääkäri Petersenin häntä hoidettua, odotteli varmaa kuolemaansa. Ester yksinään oli pysynyt rohkeana toivoaan menettämättä, ja kun hän vihdoin astui Bertelsköldin vuoteen ääreen Sepän Riitan seuraamana, huudahti hän: Tässä tuon minä nyt terveyden ja elämän!
Kaikeksi onneksi olivat vihollisen ratsumiehet hajallaan siellä täällä taloissa eivätkä voineet yön pimeydessä saada selkoa hyökkääjäin vähäisestä lukumäärästä. Neljäkymmentä miestä oli maahan hakattu; kolmekymmentä vankia ja yli kuusikymmentä hevosta tuotiin saaliina. Bertelsköldin väestä oli kaksi kaatunut ja kuusi saanut haavoja tässä yöllisessä taistelussa.
Ruutia eikä kyyneliä! kuultiin Bertelsköldin sanovan. Samassa sattuivat hänen silmänsä tuohon hoikkaan, mustatukkaiseen ja kirkassilmäiseen nuorukaiseen. Mikä on sinun ajatuksesi? kuiskasi hän hämillään, voimatta kestää noiden armaiden silmien katsetta. En pyydä mitään itselleni; enpä edes sinullekaan, kuiskasi Eeva vastaukseksi. Mutta ajattele näitä onnettomia.
Päivän Sana
Muut Etsivät