Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Missä on sitten teidän joukossanne se, jatkoi nuorukainen vihan ja innostuksen puna hienoilla poskillaan hehkuen, missä on se, joka uskaltaa syyttää isääni kreivi Kustaa Bertelsköldiä siitä, että hän kertaakaan olisi isänmaataan pettänyt ja mainettaan tahrannut?
Ja kuningas astui pikaisin askelin ympäri huonetta, etsien turhaan miekkaansa, joka onneksi hänen äskeisen tautinsa aikana oli korjattu pois. Silmittömäksi suuttuneena siitä, että ei löytänyt miekkaansa, hyökkäsi hän ulos, paiskasi ovet auki ja huusi, osoittaen Bertelsköldiä kahdelle henkivartijalle, jotka seisoivat pitkine musketteineen ovea vartioimassa: "ampukaa tuo koira!"
Taneli, Taneli! sinua etsitään, vihollinen hankkiutuu rynnäkköön! huudettiin ulkoa. Pitäkää häntä silmällä, ettei hän surmaa majuriani! huusi Taneli ja riensi ulos. Ei kukaan nyt joutanut Bertelsköldiä hoitamaan. Vieras puhalsi pieneen pilliin, ja vanha Topias astui sisään.
Nyt oli rahvas sen kummallisen mielenmuutoksen johdosta, joka on niin tavallista sen raivotessa, saanut päähänsä, että markiisitar oli kreivi Bertelsköldin hotellissa, joka oli siinä aivan lähellä; ja kun kaikenlaiset synkät huhut veljenmurhasta, joka muka oli tapahtunut Solnassa edellisenä päivänä, olivat kiihoittaneet mielialan luultua murhaajaa vastaan, niin ei muuta tarvittu, ja aivan odottamatta kääntyi nyt koko sokea vimma Bertelsköldiä vastaan.
He puhuivat hänen armaasta, rakastettavasta ja lempeästä luonteestaan, joka niin selvästi muistutti isoisää Bernhard Bertelsköldiä, ja niistä toiveista, joita hänellä oli, voidakseen ajan myrskyissä kohota vakavaan ja kunniakkaaseen yhteiskunnalliseen asemaan.
Serkku saattaa olla oikeassa; tavalliselle romaanin sankarille käyköön vain sillä tavoin. Mutta minun Bertelsköldini, suokaa anteeksi, serkku, eivät ole mitään tavallisia Lafontainen malliin leivottuja romaanisankareita; jos heidät sellaisiksi käsitettäisiin, olisi se varsin ikävää minulle, joka kernaasti haluan kasvattaa heistä samanlaisia ihmisiä kuin me itsekin olemme. Se on välttämätöntä varsinkin sen vuoksi, että olen koettanut painaa heihin jonkinlaista historiallisen todenmukaisuuden leimaa. Olkaa hyvä ja muistelkaa hiukan vielä vanhempaa Bertelsköldiä. Heti alusta alkaen oli hänessä kunnianhimon siemen, ja se siemen joutui mainioon peltoon kolmekymmenvuotisen sodan verisessä maaperässä. Mutta kunnianhimo idättää vuorostaan itsekkyyttä, ja jos nämä siemenet saavat valtoinaan tuleentua alinomaisten kovain taistelujen vaikutuksen alaisina, joissa kukin ajattelee vain omaa parastaan, niin siitä on seurauksena sellainen luonne kuin Kustaa Bertelsköldin.
He menivät yhdessä suoraa päätä dosentti Alanuksen luo, ja kun tämä oppinut mies samoin kuin moni muukin kuolevainen ihaili heliseviä nimiä ja oli kuullut nuorta Bertelsköldiä mainittavan Suomen yliopiston nousevaksi tähdeksi, suostui hän kernaasti vaihtamaan paksupäisen papinkokelaan nuoreen sukkelapäiseen kreiviin.
Oli sekin mies! virkkoi isoäiti. Olin luullut Kaarle Viktor Bertelsköldiä kunnon mieheksi ja nythän hän käyttäytyy kuin mikäkin raukka. Eikö hän olisi voinut sanoa Bertrandukselleen tai mikä hän oli: tässä olen, poika, ja tässä on äitisi: ymmärräthän! Tahtoni on, että osoitat äitipuolellesi kaikkea hänelle tulevaa kunnioitusta ja sillä hyvä.
Itaruudesta ei kukaan olisi voinut kreivi Bernhard Bertelsköldiä soimata, ei edes taloudellisesta tarkkuudestakaan. Kreivittären sanat sattuivat sentähden arkaan paikkaan. Kreivi astui pari kertaa kiivaasti lattian poikki. Rouvaseni, sanoi hän, minulla on ollut enemmän alusmaita kuin monella ruhtinaalla, ja ne olen kadottanut tällä hetkellä kenties kaikki.
Tämä muutos liikutti Bertelsköldiä syvästi. Hän oli karttanut kaukaisimmittainkaan viittaamasta niihin sanoihin, jotka rajujen tunteiden pakosta olivat päässeet hänen huuliltaan onnettoman Espanjan ravintolan sivuhuoneessa. Mutta nämä sanat alkoivat juurtua hänen sydämeensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät