Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Kun herrasväki tulee kaupungista, niin pitää kuulua jyrinää, eikä kulkusten ääntä ... me istumme tässä oikein ajatuksissamme. Nyt pitää varovasti noukkia jäännökset pois, ettei kukaan huomaa mitään. Kuinka Berndt sentään tulee iloiseksi kellosta... Hiljaa! No sinä, nyt jyrisee. Nyt tulee karetti... Ja silmänräpäyksessä oli Maria ulkona.
Sano hänelle, että se oli hän eikä hänen omaisuutensa ja kultansa, josta minä pidin; sano hänelle, että minä ikuisesti pidän hänestä ... ja kuules, anna tänne sakset... Näes, Berndt, anna hänelle tämä hiuskiehkurani ... niin, tee se.
Se on sentään pi n kovaa, että vanhana miehenä täytyy olla koirana; minä en ole vaivaava heitä monilla kokouksilla; mutta sinä, Berndt? No minä jään; kenraali Jakobsstege tulee maaherraksi B:n lääniin, ja sitten saamme me toisen kenraali-ylipäällikön, joka ei ole, kuten kenraali, laskenut minusta tulevan rikasta miestä.
Niin, äiti kulta, aikoi Maria ystävällisesti ja salaperäisesti, niin, näkeekö äiti kulta, pieni, hyvä äiti, pyytäkää isää ... niin, äiti sen tekee, sen minä näen äitistä sanoi hän hyväillen; eihän isä tarvitse tuota pientä hopea-kelloa, jonka hän peri Jaakko sedältä; se on vaan laatikossa ja mustuu .... ja se ... ah, kuinka iloiseksi Berndt tulisi, jos hän saisi kellon! Kellon?
Kas niin, tuo oli kohteliaasti, kiitä nöyrimmästi, minun armollinen mamselli sisareni! nauroi Berndt. Mutta millä meidän tulee huvittaa itsiämme ... sillä viipyy kauan, se ei ole enemmän kuin kuusi, kello ... mitä Göthilda sanoo. Niin sinä, sinä saisit puhua jostakin, josta olet lukenut.
Berndt ja Aksel viipyivät siellä koko päivän. Lääkäri tuli, ja hänen tutkimisensa oli kuoleman tuomio. Onko se vaarallista, herra tohtori? kysyi akka. Se on hyvin arveluttavaa, ja...
Kas nyt!... Nyt on se oivallista: "Korkeasti kunnioitettu Herra Koululainen Herra Berndt Berndtsson Hagetorp'issa". Niin pitää oleman kellossa. Eikös se näytä oikein miehen käsialalta, Göthilda, juuri kuin Berndt itse olisi sen kirjoittanut. Niin, ei se ole erilaista.
No, kyllähän minäkin sen neulon, sanoi Maria, joka huomasi laskeneensa liian pitkälle sisarellisen huolensa. Berndt voi sen kyllä huomata, että minä vaan tein pilaa... Ei Berndt saa tulla kotiin nurjana ja äreänä. Ei maarkaan... Sen voitte uskoa, tytöt, että se on sentään raskasta olla köyhä... Ja mitä luulette siellä on tuskin ketään, joka edes tuntee isää. "Mikä sinun nimesi on?" Berndtsson.
No, niin, minun mielestäni ei se ollut paljon, sillä Berndt on kiltti poika ja hän on oppinut niin sanomattoman paljon ... en minä tiedä mitä se on taasen, mutta viivoista, pisteistä ja ympyröistä se on, joita piirretään mustalle taululle, sanoi rovasti. Aina äiti huokailee alkoi Maria, aina kuulee vaan "isä parka"; ja tietääkö äiti, en minä luule olevan mitään hätää hänellä eikä meillä.
Niin, se oli hyvä, että hän pääsi alas sieltä ja että hänestä tuli suuri ja hyvä kuningas, sanoi Göthilda. Nyt minun luullakseni syökäämme omenoita, keskeytti Maria; tuo oli ilottava kertomus, minä vallan kauhistuin. Niin, niin keisarinkin kävi. Kuitenkin ei se olisi hullua olla rikas ja ylhäinen; sillä niillä on sentään hyvin vähän tehtävää, lausui Berndt.
Päivän Sana
Muut Etsivät