United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
BARTHOLO. Mitä vihdoin tahdotte? mitä pyydätte? Kuinka, hän kiihtyy! Mitä minä tahdon? Ettekö näe sitä? Neljästoista kohtaus. Herra sotamies, älkää vimmastuko, armoa! KREIVI. Te olette oikeassa; hän puhuu järjettömästi, hän; mutta me olemme järjellisiä, me! Minä kohtelias ja te kaunis ... siinä kyllin. Oikeastaan minä tahdon tässä talossa tavata ainoastaan teitä.
BARTHOLO. Oikeutta! Se sopii hyvin teidän kaltaisten kurjien kesken; oikeutta! Minä olen teidän isäntänne, minä, ja olen siis aina oikeassa. Mutta, Jumal'auta, kun asia on totta... BARTHOLO. Kun asia on totta! Jos minä en tahdo, että se on totta, väitänhän, että se ei ole totta. Kun vaan antaisi kaikkien noitten lurjusten olla oikeassa, niin saisi pian nähdä, mitä auktoritetistä tulisi.
KREIVI. Ottakaa toki vastaan tämä kirje. ROSINA. Olkaa varoillanne, hän pitää meitä silmällä. KREIVI. Ottakaa esiin nenäliinanne, minä lasken sen putoomaan. BARTHOLO. Hiljaa, hiljaa, herra sotamies; minä en suvaitse, että katsellaan minun vaimoani noin likeltä. KREIVI. Hänkö teidän vaimonne? BARTHOLO. No mitäs myös?
BARTHOLO. Ei häntä milloinkaan riistetä minun käsistäni. KREIVI. Hän ei ole enää teidän vallassanne. Minä panen hänet lakien suojeluksen alle; ja se herra, jonka itse olette tuonut tänne, on suojeleva häntä sitä väkivaltaa vastaan, jota te aiotte tehdä hänelle. Todelliset virkamiehet ovat kaikkien niitten tukena, joita sorretaan. TUOMARI. Aivan varmaan.
Eikö siinä ole kylliksi, että päivällä vaivaatte minua? BARTHOLO. Rosina, kuulkaa minua. ROSINA. Huomenna minä kuuntelen teitä. BARTHOLO. Silmänräpäys vaan, minä pyydän. Jos hän tulisi! Tunnetteko tätä kirjettä? Ah, suuri Jumala! BARTHOLO. Aikomukseni, Rosina, ei ole nuhdella teitä: teidän iällänne saattaa hairahtua; mutta minä olen teidän ystävänne; kuulkaa minua. ROSINA. Minä en jaksa enää.
BARTHOLO. Minä olen sinua miellyttävä, minä olen sinua miellyttävä; kun sanon, että olen sinua miellyttävä! Kuudestoista kohtaus. ROSINA. Ah Lindor! hän sanoo, että hän on minua miellyttävä!... Lukekaamme tämä kirje, joka on ollut vähällä tuottaa minulle niin paljon kiusaa. Kun otin vastaan kirjeen, tunsin, että punastuin silmiä myöten.
KREIVI. Ei mitään. Lukekaa tämä lempikirje, jonka meidän majoitus-mestarimme kirjoittaa teille. BARTHOLO. Katsokaamme. Makuusijan. BARTHOLO. "Ainoasti yhdeksi yöksi mainitulle Lindor'ille, liikanimeltä l'
Kuka tietää, kestääkö maailma vielä kolme viikkoa! BARTHOLO. Te tekisitte paljon paremmin, herra viisastelija, jos maksaisitte minulle sata écu'täni ja korot hidastelematta, sen ilmoitan teille. FIGARO. Epäilettekö rehellisyyttäni, herra? Teidän sata écu'tänne! minä tahtoisin pikemmin koko elinaikani olla ne teille velkaa kuin hetkeäkään evätä niitä.
Onko joku kirje vielä tänä iltana annettava rouvalle? Puhukaa, täytyykö minun poistua. FIGARO. Kuinka ankarasti kohtelette ihmisraukkoja! Hiisi vieköön, herra, minä tulen teidän partaanne ajamaan, siinä kaikki; onhan tänään teidän tavallinen päivänne? BARTHOLO. Te saatte pian tulla takaisin. FIGARO. Ah! niin, tulla takaisin!
FIGARO. Hänen kasvonsa ovat vallan muuttuneet. Menkää levolle. BARTHOLO. Kunniani kautta, hänellä on kauhea kuumetauti. Menkää levolle. ROSINA. Minkätähden olette lähtenyt ulos? Että minä menisin levolle! KAIKKI YHDESS