United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä paitsi hän lähti mielellään Roomasta, jossa hänen täytyi vastoin tahtoaan olla Cetheguksen vieraana. Avoimella kentällä hän toivoi taas saavansa ylivoiman. Prefekti uskoi Kapitoliumin Lucius Liciniuksen huostaan ja liittyi Belisariukseen. Turhaan hän varoitteli tätä liiasta itseluottamuksesta. "Jää Kapitoliumin vallien suojaan, jos pelkäät barbaareita", tämä oli vastannut.
Hän tunsi mielensä virkistyvän, kun Lucius Liciniuksen heleä ääni käänsi hänen huomionsa "ritarien" ryhmään, joiden silmistä loisti todellakin sotainen rohkeus ja kansallinen innostus. Siinä oli hänellä ainakin muutamia luotettavia miekkoja. "Terve, Lucius Licinius", sanoi hän astuen esille käytävän varjosta. "Sinähän olet aseissa aivan kuin täältä lähdettäisiin barbaareita vastaan."
"Roomalaisten täytyy ensin taas muuttua Catoiksi, tämän sukupolven täytyy kuolla ja minä tunnustan, että Rooma toistaiseksi vain Justinianuksen kilven suojassa saa turvan barbaareita vastaan. "Sen vuoksi kumarrumme tämän kilven edessä toistaiseksi." "Ei hullumpaa", ajatteli Prokopius. "Keisarin on suojeltava heitä siksi, kunnes he ovat tarpeeksi vahvoja ajaakseen hänet pois Roomasta."
"Sitäpaitsi on minulla vielä vivariumissa kuusi jalopeuraa, kymmenen tiikeriä ja kaksitoista karhua ensi sirkusjuhlaani varten. "Lasketaan ne barbaarien kimppuun! "Silloin roomalaiset saavat oikean sirkusnäytelmän." Mutta samassa eräs henkivartija saapui Pinciuksen sillalta huutaen: "Apua, herra, apua! Constantinus, omalle portillesi, Flaminiuksen portille! Lukemattomia barbaareita!
Mutta hän rypisti majesteetillista otsaansa ja sanoi edes hevostaan pysäyttämättä: "Viisitoista päivää on Napoli minua pidättänyt. "Muuten olisin aikoja sitten ollut Rooman, jopa Ravennan edustalla. "Tämä on suuresti vahingoittanut keisarin aikeita ja minun mainettani. "Viisitoista päivää on teitä pelkureita ja ilkeämielisiä raukkoja kourallinen barbaareita saanut vallita.
Hän kirjoitti vahataululle lyhyesti määräyksen Belisariuksen kotiin palaamisesta ja antoi sitten taulun prefektille. "Saat itse toimittaa määräyksen perille." Cethegus luki sen tarkoin. "Hyvä on", sanoi hän pistäen taulun povelleen, "asia on siis päätetty." "Milloin Italia ryhtyy taisteluun barbaareita vastaan?" kysyi Petros. "Ensi kuun alkupäivinä. Minä menen Roomaan. Voikaa hyvin."
"Vieraanani olet tämän jälkeen tervetullut, et lähettiläänä." "Toistan vielä: "Jos kaupunki valloitetaan väkirynnäköllä, tapetaan kaikki miespuoliset gootit, jotka ovat Belisariuksen miekkaa pitemmät, sen hän on vannonut ja naiset ja lapset myydään orjiksi. "Sinä ymmärrät. Belisarius ei tarvitse barbaareita Italiassaan. "Sinua kenties houkuttelee sankarin kuolema, mutta ajattele avuttomia.
Kaikkien italialaisten mieliala oli niin kiihoittunut barbaareita vastaan, että Cethegus täydellä syyllä toivoi voivansa ryhtyä taisteluun ilman bysanttilaisten apuakin, niin pian kuin Rooman varustustyöt olivat valmiit. Sillä, hän sanoi yhä uudelleen itsekseen, vapauttajia on helppo kutsua, mutta niitä on vaikea saada lähtemään takaisin.
Salli minun isaurilaiseni ja tribuunini lepäävät Roomassa koota joukoissani olevat roomalaiset ja italialaiset, jotka olet siroitellut muiden kansojen joukkoon, ja johtaa heitä barbaareita vastaan." Narses mietti hiukan. "Hyvä on! Sinä saat koota ne ja johtaa niitä kuolemaan", lisäsi hän hiljaa Basiliskokselle. "Niitä on enintään viisitoistasataa miestä.
Muukalaisia olemme me täällä, muukalaisia tänään samoin kuin neljäkymmentä vuotta sitten, jolloin laskeuduimme noilta vuorilta, ja muukalaisina pysymme tässä maassa tuhannen vuoden kuluttuakin. Me olemme täällä barbaareita ikuisesti." "Niin kyllä, mutta miksi pysymme barbaareina, kenenhän syy se on, jollei omamme? Miksi emme ota oppia heistä?"