Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Hän ojensi ensin toista säärtä, sitten toista, katseli ensin toista kenkää ja sitten toista. Hän nauroi, eikä oikeastaan tietänyt mitä hän nauroi, vaan yht'äkkiä kaikki oli hänestä niin naurettavaa. Leivonen lensi ylös avaruuteen tien toiselta puolelta. Se, joka osaisi lentää!
Benjamin ei ollut koskaan voinut unohtaa Nicolaksen matkaa Senegaliin. Hän ei ollut silloin vielä edes kahdentoista vuotias, ja siitä oli nyt kulunut pian yhdeksän vuotta; mutta hän oli aina näkevinään nuo ikuisiksi ajoiksi otetut jäähyväiset, kun nuori lintupari oli lähtenyt lentoon pesästään äärettömään avaruuteen.
Panin käteni ristiin kiittääkseni ja ylistääkseni, ja katselin ylös kirkkaaseen avaruuteen... Samassa näin yläpuolellani pikku Main ... ja hänen vieressään Maikki tädin Maikki täti oli aivan samanlainen kuin valokuvassa salin pöydällä, yhtä iloisen ja onnellisen näköinen.
Tähän pian väsyisit, mutta kun nostat silmäsi tähtikirkkaaseen, kuun valaisemaan avaruuteen, on siellä näky niin mahtavan kaunis, että väsymys kylläkin pakenee. Ja pian kiitävät ajatuksesi kauas avaruuden maailmoihin, taakse loistavien tähtitarhain. Kaunis ja juhlallinen on silloin Pohjolan talvi. Ei ole tarvis puhuakaan talven huvituksista, ne me nuoret kyllä tunnemme.
Ja kaikki nämä "miksi" heitetyt epätoivon tyhjään, syvään avaruuteen, palasivat hänen sydämmeensä, kuni kysymykset, joihin ei kuulu muuta vastausta kuin oman äänen toivoton kaiku...
Pelko oli niistä kadonnut, katse kulki jonnekin kauas avaruuteen ja vei minut sinne mukanansa, huulet olivat puoleksi avoinna, otsa vaalea kuin marmori, ja kiharat olivat ikäänkuin tuulen vieminä koottuina taakse-päin.
Pane kaksi alusta tuulettomaan ja virrattomaan mereen, ja he viimein yhtyvät toisiinsa: viskaa avaruuteen kaksi liikkumatonta kiertotähteä, ja ne putoavat toistansa päälle; aseta kaksi vihollista väkijoukkoon, ja ne välttämättömästi yhtyvät toisiinsa. Illalla oli iltahuvit ilmoituksen mukaan. Iso salonki oli komeasti valaistuna ja täynnä kuulijoita.
»Silloin olen minä ehkä ylioppilas.» »Niin, sinä olet ylioppilas, ja minä hieno neiti!» Eevi taputti ihastuneena käsiään. »Mutta», lisäsi hän miettivästi, »tuletkohan sinä Erkki silloinkin minua katsomaan ja muistatko vielä?» »Kyllähän minä sinua muistan, ja muistan metsää, virtaa ja tätä kaunista, kohisevaa koskeanne.» Erkin katse harhaili kauas avaruuteen.
Mutta tunsi hyvän olevan olla. Ja kun heitti katseensa avaruuteen, niin ikäänkuin löysi itsensä jostakin äärettömän suuresta valtakunnan salista, jossa säilytettiin kaikki valtakunnan ikimuistettavat muistomerkit, jossa monien pyhimysten ja kaikkien suurten miesten sankarikuvat vakavina seisoivat muistuttamassa kansajoukkojen ikäkauteisia vaiheita.
Innostuksen hurmaamana loi hän silmänsä haaveksivaisesti avaruuteen, nosti kätensä ja huudahti virkeästi: Ah, kunpa vaan Wrangel suostuisi! Kun miehet heittäytyvät taisteluun seuraa voitto tai tappio, mutta kun sellainen kuin hän on mukana ollaan voittamattomia! Löfving taputti nuorukaista olkapäälle. Poika parka, älä päästä huuliltasi kaikkea mitä sydämmessäsi kannat. Maria on toisen morsian.
Päivän Sana
Muut Etsivät