Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Sitä ennen oli joku käynyt akkunan luona, kurkistamassa yön pimeyteen; sitten veti hän akkunan varovasti kiinni. Nyt aukesi ovi ja nimismies kumppaninsa kanssa astui sisään. "Miksi niin sitkeässä oltiin ovea avaamaan?" sanoi nimismies tuimasti. "Mikä oikeus teillä on yöllä rynnätä tuolla lailla ihmisien huoneeseen?" kysyi Matti pöyhkeästi.
Minä näin hänen naamastaan, ettei hänellä ollut valmista valhetta, minkä minulle syöttäisi, vaan että hän nyt oli täydessä touhussa jotain kelpaavaa keksiäkseen. Olin juuri aikeissa sanoa hänelle huomioni, kun joku koputti ovelle. Pyytäen setääni pysymään paikallaan menin avaamaan ja näin oven takana puolikasvuisen, merimiespukuun puetun poikasen.
"Kaikeksi onneksi ei Jumala sellaisia valoja kuule, ei ainakaan sinun Jumalasi, ihana lapsukainen, sillä sinun Jumalasi ei ole mikään rakkauden Jumala, vaan koston!" "Hän onkin minut kostava! Hänen käsiinsä jätän minä itseni ja asiani", huusi Gudula nostaen kätensä taivasta kohti. "Viimme kerran vaadin vielä teitä ovea avaamaan. Päästäkää minut pois!
Sisään päästäkseen hän on silloin houkutellut Rampa-Riitan äidin kirkkoon piiloutumaan ja sisäpuolelta avaamaan ikkunaluukun säpin. Panu on valinnut toimilleen yön, jolloin kuu on pimeimmillään, niinkuin Lapin tietäjä oli neuvonut. Kenenkään huomaamatta on hän piileksinyt Rampa-Riitan äidin maasaunassa. Levotonna odottaa hän siellä vaimoa, jonka on lähettänyt kuulostelemaan ja vakoilemaan.
On hetkiä, jotka ovat vuoden pituisia. Tunnin kuluttua naputti Felton toistamiseen. Mylady hypähti vuoteelta ja meni avaamaan. Kaksi poikki viilattua ristikkorautaa jätti aukon, josta ihminen saattoi mahtua lävitse. Oletko valmis? kysyi Felton. Olen. Otanko mukaani mitään? Rahaa, jos sinulla on. Onneksi on minun annettu pitää mitä minulla oli.
Hän kolkutti saunan ovelle. Mummo tuli avaamaan. Kuka siellä? hän kysyi. Minä se vaan olen, sanoi Jaana. Eikä mummokaan kysynyt enempää. Hän teki Jaanalle tilan penkille ja asettui itse lepäämään lattialle. Hän ei osoittanut enempää hämmästystä kuin jos he olisivat eilispäivänä toisensa tavanneet. Mummo ei mahtanut olla oikein viisas enää. Hän eli jo ikäänkuin tuonen tuonpuolisissa maailmoissa.
Muutamana iltana Huhtikuun keskipaikoilla soitettiin kovasti ja kiivaasti porstuan oven kelloa. Palvelusväki oli ulkona, isä nukahti vähän nojatuolissansa; minä menin itse avaamaan. Se oli Paavo, hän näytti oudotta ja hämmästyneeltä. "Vieläkö sulla on se viini, Maria", kysyi hän kierrättelemättä, "minä mielelläni tahtoisin sen". "Eihän täti mahda olla kipiämpi?"
Mikäs tämä kirja on? kysyi hän ja rupesi avaamaan pakettia, jonka luutnantti M. oli pannut tuolille, lähelle pöytää. Hän avasi sen ja luki kansilehdestä Helenan niinen. Luutnantti M. hymyili vaan tyytyväisenä ja antoi toisen vapaasti tarkastella. "Sosialismi, sen historia, sisältö ja nykyinen asema", luki luutnantti B., sitten katsoi suu auki luutnantti M:iin. Mitäs tämä on?
Kun tyttö vertailemalla puhuen, käski kumppaneitansa avaamaan silmänsä, niin saisivat nähdä Chingachgookin, survasi Hirventappaja ystävätään kylkeen nauraen tavallista hiljaista, hyvänsävyistä nauruaan.
Minä sain tietää, että, kun hän ei enää voinut kämpiä ulos sängystä avaamaan sitä eikä saada varmaa tietoa, että se oli tallella, sen taikasauvan kautta, jota olin nähnyt hänen käyttävän, hän oli käskenyt muuttaa sen tuolille sängyn viereen, jossa hän aina sen jälkeen oli yöt päivät pitänyt kiinni siitä. Hänen käsivartensa oli nytkin sen päällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät