Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Kun leski olette, niin ette vierasmieheksi kelpaa meitä varoittamaan, sanoi Liisu. Vierasmiehen täytyy pysyä puolueetoinna. Nyt olen puhunut itseni säkkiin, auttakaa, hyvä Perttu, minä joudun huutavaan hukkaan noiden tyttöjen kanssa, valitti Aspela. Tytöt päästivät aika remakkanaurun, ja Aspelan ja ukonkin täytyi nauraa.
Mutta kun olimme ehtineet joen suuhun ja pääsimme lahdelle oh, kuinka tuo Limingan Likaperä oli kaunis. Suotta sitä Likaperäksi sanottanee, jollei mataluuden tähden, sillä melkein joka paikassa Aspelan pitkä sauva ulottui pohjaan.
Ukko käypi ahkerasti kirkossa, niinkuin ennenkin, ja hän on iloinen, niinkuin koko pitäjä, kun on saatu poismenneen sijaan uusi rovasti ja sielunpaimen. Nyt onkin kolme rotevaa pappia seurakunnassa, jotka kaikki ovat uutteria virassansa. Aspelan ennustus Aspelan tytärten häistä on toteentunut.
Oliko sitten siinä talossa tapana aina vaille punnita vai tehtiinkö sitä vaan oudoille matkamiehille, sitä en tiennyt, mutta sillä kertaa ei kuitenkaan kauppa vedellyt leiville. Aspelalla oli saatavaa Tyrnävältä eräästä talosta kahdenkymmenen vuoden vanha velka ja saikin toisena aamuna osan siitä, mutta ei kaikkea. Oli näet Aspelan kotitalossa uusi isäntä, joka ei ollut sukua ensinkään Aspelalle.
Vaikkapa johtanutkin, virkkoi mummo, katsahtaen vähän viistoon Aspelan päälle. Kun olimme juoneet kahvia kaksi kuppia miestä päälle, läksimme ulos ja sanoimme hyvästit talolle. Me menimme alas rantaan ja minä luulin jo lähdettävän kotiin päin; mutta mitä vielä! Aspela otti eväspussinsa venheestä, kiinnitti lujempaan köyden solmua, jolla venhe oli patsaassa kiinni, ja taas lähdettiin astumaan.
Niin, sanasta miestä, sarvesta härkää, arveli Aspela. Vieraspa taitaa olla semmoinen, ettei usko mitään, sanoi ukko ja rupesi lähtemään ulos. Mutta Aspela sanoi: Haastakaa vielä satuja, kyllä minä mielellänikin kuuntelen. Onko ne mitään satuja, lausui ukko, nousten seisomaan Aspelan eteen. Kyllä ne on niin tosia kuin muutkin.
Sen hyvin tiesin, miksi ainoastaan vanhoja tapasimme asuinhuoneessa makaamassa ulkonahan nuoret suvella makaavat, vaikk'ei juuri taivasalla, niin jossakin luhdissa ylisellä tahi vajassa. Mutta että tuo vanha pirtin vahti aina oli myös talon hallitsia, se oli mielestäni vähän merkillistä. Tätäkin ukkoa kuulin Aspelan isännäksi puhuttelevan, vaikka häntä näöstä päättäen olisi luullut ruoti-ukoksi.
Kolme vuotta on pitkänlainen aika, jolla kerkiää tulla paljokin muutoksia ihmis-elämässä. Sanonko ensin sanasen Korvenpäästä. Kolme vuotta sitten tuli Kemistä rikas leskimies ja köyhä, nuori leskivaimo. Kukas silloin taisi aavistaa, että tuo Katri ennen vuoden loppua jo olisi Korvenpään suuressa talossa Sakari Aspelan emäntänä ja kolmen vuoden kuluttua kaksoispoikain äitinä.
Ja kuta laajemmin sanomakirjallisuus leveni paikkakunnassa, sitä nopeammin rupesivat nuo taika-uskon satoja vuosia voimassa olleet, pakanaliset kahleet riutumaan, jotka monenkin, muutoin kunnon ihmisen ymmärryksen olivat pimittäneet. Minunkin isäni oli ensimmäisiä, jotka Aspelan kehoituksesta tilasivat sanomalehtiä.
Tästä saa hän tosin toisilta hienoja irvistyksiä, sillä toiset emännät luulevat Aspelan emännän voimäärässä leivisköillä hävinneen. Pirttilän talossa on pientä riitaa Paavon ja hänen sisarensa välillä. Paavo on palannut maanviljelys-opistosta ja ruvennut antamaan sisarellensa neuvoja karjan hoidossa, sen mukaan kuin on siellä nähnyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät