United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Isäntä seisoi hämmästyneenä ja vaaleana kuin vahakuva ja sanoi: Jos on vailla, niin lisätään. Mitäpä siihen lisätään, annetaan sakkoa vaan, puhui Aspela. Silloin isäntä pujahti ulos pirtistä ja tuli vähän ajan päästä takaisin, tuoden kolme ruplaa Aspelalle, ja virkkoi: Ei huolita riidellä! Mitäpä tuosta riidellään, sanoi Aspela, pisti rahan kukkaroonsa ja antoi jauhot hevoselle.
Kun tytöt olivat poissa läheisyydestämme, kehui ukko Aspelalle tyttäriänsä oivallisiksi ihmisiksi. Ainoastaan yhden vian sanoi hän heillä olevan, sen nimittäin, ettei kumpikaan ruvennut kosijain kanssa minkäänlaisiin välipuheisiin, vaan tahtoivat ennen jättää itsensä lasivuorta myöden Kyöpeliin kiipeämään. Onko se sitten hauskaa se? sanoi ukko.
Mitä niistä moneen kertaan punnitsee, väitteli isäntä eikä tahtonut ensinkään antaa puntaria Aspelalle. Aspela otti puntarin melkein väkisin isännän kädestä ja punnitsi. Mutta nyt ei ollutkaan pussissa painoa kuin neljä ja puoli naulaa. Kuinkas tämä on? sanoi Aspela ja näytti kaikille huoneessa oleville. Nyt täytyi kaikkien tunnustaa, että siinä oli yhtä naulaa vailla isännän määrästä.
Syöntimme keskeytyi kuin keskeytyikin, sillä siinä ei ollut mitään syönnin rauhaa, kun tuo seurakunnan vanhin rupesi oikein sanoja suustansa syytämään. Loviisa väliin naurahteli ja oli suuttuvinansa Aspelalle, mutta sitäkös Aspela jouti kuuntelemaan! Hän puhui vaan ja yllytti minua ostamaan kihlasormusta. Kyllä sormus on ennen otettu, lausui siihen äitini, ottaen sormuksen sormestansa.
Erittäin veti huomiotani puoleensa siniseksi maalattu seinäkello permannosta kattoon asti ulottuvine kaappinensa ja hyvin vanha, viheriäiseksi maalattu piironki, josta ukko otti viinaa ja antoi ryypyn Aspelalle. Vuoroin vieraina käydään, sanoi Aspela, koska minäkin saan ryypyn. Niinpä vainen.
Oliko sitten siinä talossa tapana aina vaille punnita vai tehtiinkö sitä vaan oudoille matkamiehille, sitä en tiennyt, mutta sillä kertaa ei kuitenkaan kauppa vedellyt leiville. Aspelalla oli saatavaa Tyrnävältä eräästä talosta kahdenkymmenen vuoden vanha velka ja saikin toisena aamuna osan siitä, mutta ei kaikkea. Oli näet Aspelan kotitalossa uusi isäntä, joka ei ollut sukua ensinkään Aspelalle.