Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Mutta kun minä olen niin paljon poissa ja äitipuolesi on niin tulinen luonnoltaan... Etkö sinä tahtoisi mennä mieluummin palvelukseen. SELMA. Mutta Kalle. NIILO. Mitä hänestä? SELMA. Kuka häntä silloin silmällä pitää, jos minä hänet jätän? Kun äiti on aina askareissaan ja NIILO. Minä ymmärrän sinua. Voi sinä hyväsydämminen sielu! Mutta et sinä saa itseäsi hänen tähtensä uhrata.
Kyökissä hääri askareissaan hänen erinomainen palvelustyttönsä, Anna hänen nimensä oli; sielläkin vallitsi sama järjestys, uutta kaikki ja somaa, vaikka yksinkertaista. Ryytimaan hän myös penkitti ja laittoi. Siellä kasvoi mahdottoman paljon ruusuja ynnä muita kukkia, ja pensaita ja puita. Aurinko paistoi, järvi oli tyyni, ilma raikas, taivaasta lankesi juhlapäivän rauha yli koko seudun.
Ilma on yhtä ihana, elokuun taivas yhtä kuulakka, vuorten valkeus yhtä häikäisevä ja kaukaisuuksien sini yhtä leppoisan ystävällinen. Alhaalla laaksossa näyttää olevan samoin kuin täällä ylhäällä. Laivat kulkevat, ja junat ovat liikkeellä. Erakkokin toimii tänä elämänsä suurimman pettymyksen jälkipäivänä askareissaan niinkuin ennen. Heinään hän ei kuitenkaan tule. Menen sinne yksin.
Niin se on teidän puolelta vielä kylmää, mutta vähästä sen sanotaan rakkaudenkin syttyvän niinkuin syttyvät nuokin puut siinä uunissa... Kas sitä, nythän se jo rupeaa hulmuamaan. Niinpä hulmutkoon sitten. Se kieltoa, mikä minusta, sanoi Martta ja pyörähti vikkelästi ulos, kun näki halkojen pesässä syttyvän palamaan. Se on totta, että mielellään niitä näkee noita tämän talon tyttäriä askareissaan.
Ne ovat niin köyhät, kuin tämä hiekka, ja niiden takana on vielä köyhempiä. Minä olen kulkenut täällä ennen ja minä tunnen hyvin niiden asukkaat, mutta he eivät tunne minua eivätkä tiedä kuka minä olen. Minä en puhu paljon heille, ainoastaan autan heitä joskus heidän askareissaan, ja he pitävät minua vaan noin tavallisena.
Huomenna varhain olivat nuoret miehet taas tavallisissa askareissaan, mikä vaolla, mikä ojalla, mikä niityllä eikä kukaan heistä enää puhunut Amerikkaan lähdöstä. Kirkkovenhe oli juuri lähtemässä Kuopion kaupungin rannasta, kun näin siihen astuvan miehen, jota en olisi luullut näillä tienoin enkä ainakaan tässä ympäristössä tapaavani.
Vieras kääntyi sinne ja naurusuin sanoi: Täällähän se emäntä hyörii ja pyörii askareissaan yhä näinkin myöhäisenä iltahetkenä ja täällähän se on se talon nuori isäntäkin, joka minun Kivelässä käydessäni mötkötteli kätkyessä ja völlötteli tämän ilman tietymätönnä äidin sylissä. Mutta olethan sinä paljon kasvanut, kohta puoli miehen pituutta ja yhtä punaposkinen ja kirkassilmäinen kuin silloinkin.
Armo, jonka vilkas ja toimelias luonne aina pani häntä liikkeelle, pyöri maalla joka hetki askareissaan. Hän oli alustalaistensa lohduttajana, neuvon-antajana ja opettajana sekä tärkeissä että vähissä asioissa ja sitä paitsi koko seudun lääkärinä.
Hän oli leppeä ja kohtelias kaikkia kohtaan, eikä se isällinen rakkaus, jota vanha Martti päivä päivältä yhä selvemmin osotti hänelle, estänyt häntä olemasta ahkerana ja tarkkana askareissaan. Päinvastoin näkyi hän enennetyllä uutteruudella koettavan ansaita Martin ystävyyttä. Eräänä yönä sattui niin, että Martti ja Leo yhtä aikaa olivat vartioina laivalla. Yö oli tyyni ja kirkas.
Jos kysyit joltakulta piialta, kuka tuo kunnon mummo oli, joka niin keveästi kiipesi rappuja ylös ja rappuja alas, vaikka olikin aika lihava, niin vastattiin sinulle nopeasti: Pappilan muorihan se on, tiemmä, joka auttaa poikaansa hänen askareissaan. Niinhän onkin, että täällä me tapaamme useamman kuin yhden vanhan ystävän. Pappilan muori oli nyt 56 vuoden vanha.
Päivän Sana
Muut Etsivät