Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Huomaa, että puhumme menneistä ajoista ja sortuvasta suuruudesta ylevästä ja kunnioitusta herättävästä sortuessaankin emme noista pikku matelijoista, joita ajan tuulet ovat ansiotta kukkuloille nostaneet, puhaltaakseen heidät seuraavassa hetkessä takaisin heidän oikealle paikalleen.
Jesuksessa turvassa Olen kaiken aikani; Hän on luja linnani. Epäusko, pakene! Mailman huuto, vaikene! Jesustani kuuntelen, Tunnen oman paimenen. Laki uhkaa tuomiten, Mutta minä pakenen Tykös, veriylkäni, Taivaallinen veljeni. Kyllä pidät puoltani, Oma Vapahtajani, Kilpeni ja kallioin. Sinuun aina luottaa voin. Siihen luottaa uskoni, Sitä Jesus antaapi Kaikki tarpeet hinnatta, Ansiotta, maksutta.
On kaunihimpi ottaa vain lahjana ja ansiotta lahja, kuin väittää puolittain, ett' oikeus ois sit' ollut vaatiakin! Riemuin katso! Niin suuret, avarat on näyt eessäs, ja mielesi vie toivorikas nuoruus valoisaan, outoon aikaan vastaiseen! Nouse, rinta! Onnen ilmanala oi vihdoin helli tätä kasvia! Päin taivasta se pyrkii, tuhat oksaa se ilmi luo ja kukkiin puhkeaa. Sen hedelmä, sen ilo kantaa suo!
Jesuksen kiitos, kunnia! Mun syntini Hän kantoi, Minulle soi Hän apunsa, Anteeksi synnit antoi Ja armon oven avasi Ja taivaan mulle lupasi, Tuon todeks vielä vannoi. Hän ansionsa taritsi; En tohtinutkaan ottaa, Kun valheen henki kuiskaili: "Ei tuo nyt ole totta". En uskonutkaan, että saan Tällaisna luottaa Jumalaan Niin aivan ansiotta.
Mut orjan masennan ensin, Sitten armoa ojennan Hänelle, hivutetulle, Kurjana kujertavalle. Tuo orja kovin on korska. Jos rikos ja julki ryöstö Armon voittaisi äkisti, Vaivoitta, parantumatta, Niin peritty järjestyskin, Esimerkin löyhän vuoksi, Särkyisi sepon talossa, Eikä orjan raaka mieli Onnesta iloita voisi, Ansiotta voitetusta.
Ja tulkaahan syömään, sanoi Reeta mennessään. Siinä on meille jokaiselle, selitti Esa. Reeta pääsi äsken meihin suuttumaan. Mitä hän sitten minulle tulee mahtiaan nakkelemaan. En ole jauhorohveettana ollut ennenkään. Kauniisti minä vastaan joka sanan, jos puheisille lähtään, vaikka olen Päistär-Tiina. Juoruamatta, kiesauta, olen saanut, mikä ilman ansiotta lienee tullutkin.
Tämä rukoileva sielu etsii Jumalan sydäntä, joka suojelevan paimenen tavoin on kumartunut hänen ylitsensä. Se antaa itsensä alttiiksi hänelle, se heittäytyy hänen avuksensa, se avautuu hänen huoneeksensa, jossa hänen tulee asua. "Minä saan kokea armoa, sen olen ansiotta saanut" tämä on oikea rukoushenki.
Kuolemattoman osan itsestäni olen menettänyt, jäljellä on vaan eläimellinen. Nimeni, Jago, nimeni! JAGO. Luulin, niin totta kuin olen kunnon mies, teidän saaneen haavan ruumiiseenne; siinä se lovi pahemmalta tuntuisi kuin nimessä. Nimi on vaan tyhjä ja petollinen mielenkuvitelma; usein sen ansiotta saapi ja usein sen syyttä kadottaa.
Niin tyvenesti kuin suinkin taisin, minä sentähden sanoin: "Betty, luuletteko todellakin itsenne mahdollisemmaksi näkemään Jumalaa kuin äitini." "Mrs Kitty kultani, minä puhuin sisällisestä todistuksesta. Minä en ole varma, ymmärsikö rakas missis-parka mitä minä tarkoitin, kun hänelle siitä puhuin. Se on Jumalan lahja, ja hän antaa sen köyhimmille syntisille ansiotta ja ilmaiseksi.
hymyillen. Heitä lienee kaksikin? Te toista sisartako tarkoititte? *Sisarta* juuri, häntä, tuota *toista*. Hän sietäis huomiota erikoista. Ois pakko myöntää, jos vain tuntisitte lähemmin hänet, että varjohon tääll' ansiotta joutunut hän on. kylmästi. Vioista kaikista hän lienee vapaa. Ei suinkaan; virheetön ken meistä ois; hän hallitse ei seurustelutapaa Mi puute.
Päivän Sana
Muut Etsivät