Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


Minä en taida selittää tunteitani muutoin kuin vertauksella. Ihmisen tulee olla omatapainen kuva itsestänsä, jokainen pitää olla kuin taiteilijan loihtima muotokuva marmorista, kokonaisuus itseksensä. Siksi Annette näyttää minusta lähemmin tutkittua.

"Mutta sinä et miettinyt pientä pää-omaa, jonka suljit pois laskuistasi," sanoi Annette vakaasti ja hellästi, "kuules, Dora kulta, miten paljon luulet Jumalan siunauksen tekevän huoneessa?" Dora katsoi ylös, se ikäänkuin kummastutti häntä, ettei hän aavistanut noita varoja. "Jumalan siunaus... Sinä sanot jotain, mamma voi siis meitä seurata.

"Ja hän, joka näytti niin rehelliseksi ja jaloksi, jonka Annette ja minä katsoimme hyväksi ihmiseksi, jaloksi ja puhtaaksi kuin kullan!" Dora ei voinut maata sinä yönä; hän tahtoi epäillä mutta siihen ei löytynyt syytä. "Ludwiginvuori, Ludwiginvuori... No, kummalliseksi tulee nähdä jos hän on kirjoittanut sieltä kirjeensä. Sitä ei Annette katsonut."

Miehillä on kuitenkin kyky miellyttää mammoja, niin että jos me tytöt emme ajattelisi itseämme kävisi ehkä nurinpäin." "Niin, siltä se näyttää," huokasi Annette. "Tiedätkös mitä minä olen aina huomannut?"

Kun molemmat puolisot palasivat kotia, ei kamreeri voinut lakata puhumasta pohjoismaalaisen Annettesta, joksi hän nimitti tyttöä, ja vihdoinkin tuli hänen sisällisyytensä ilmi. Hän oli nimittäin huomannut itsensä yksinäiseksi näinä kymmenenä vuotena, sittenkuin Annette kuoli.

"Annette raukka pelästyi muuanna iltana," virkkoi rouva vihdoin; "oi niin te tiedätte jo kaikki hän on todellakin köyhän perheen tytär Norrlannista; me olemme ottaneet hänen omaksi lapseksemme." "Niin, minä tiedän, mutta miksi hän sitä häpeää?"

No, mahtanen sanoa; mutta niin paljon on varma, ettei ketään toista kuin Annette Milleriä noudatettu seuroissa; kaikki toiset, Jumalan kiitos, jäivät paitsi imarruksen myrkkyä." "Niinpä niin, hän kärsi myrkkyä ja kukoisti siitä." "Hm. kukoisti; hän näyttää vielä nytkin kauniilta." "Minä en ole häntä nähnyt pitkään aikaan; sillä hän on ollut kipeänä."

Mies paitsi sitä on minulle harmittava ... hän on ylähältä päin, kenties hän tietää kaikki ... Annette raukka! "Ja kuitenkin en tiedä miksi palajavat minun ajatukseni alituisesti pikku järvelle tunturin alla, ja vähäseen tupaan. Minä uneksun kotona olemista ... ja miten huonosti minä siellä voisin?!

Onhan minulla varaa ostaa puita. Ihmeellisesti Annette ansaitseekin ruokalassaan, koska hän voi maksaa sinulle noin hyvät palkat. Oli se sentään onni, että menit höyrylaivaan. Miten olisimme muuten tulleet toimeen.

"Mutta se on välttämätön; en minä voi nähdä kun äitini ei tule paremmaksi hyvän keitoksen puutteessa." "Se on siis hänen tähtensä. Minä sanon mamseli Millerille. Mamseli voi istua eteisessä. Sinä seisot ovella ja odotat vieraita", lisäsi hän palvelijalle, joka kumarsi sanatonna. Muutaman silmänräpäyksen perästä tuli Annette ulos.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät