Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Ei hän juuri ijäkäs ollut, kun vanhemmat ottivat hänen joka pyhä mukaansa kirkkoon, ehkei Synnöve'llä aluksi parempaa käsitystä kirkonmenosta ollut, kuin että hän luuli papin Slave-Penttiä parjaavan, tämä kun sattui istumaan aivan lähellä saarnastuolia.
Aluksi ja lopuksi veisasimme muutaman värsyn Daltonin virsikirjasta, ja niin oli surullinen toimituksemme päätetty. Lopuksi pystytimme kiven hänen haudalleen, ja hakkasimme siihen hänen nimensä ynnä muutamia sanoja hänen sukuperästään ja kohtalostaan. Taasen kului viikkokausi ilman mitään erinomaista; samaa toivotonta tilaa kesti vaan yhäti.
V. 1875, siis Fannyn ollessa 13-vuotias, kiinnitettiin hänet teatteriin oikein kontrahdilla, jossa m.m. sanottiin, että hänen piti olla mukana kaikissa kuorolaulu- ja tanssiharjoituksissa sekä esiintyä pienissä osissa. Suuria tehtäviä ei nyt aluksi voinut niin nuorelle tytölle antaa, mutta ne kasvoivat vuosi vuodelta, samassa määrin kuin hän itsekin kasvoi.
Sinikka mahdollisesti aluksi vangittaisiin, kenties tuomittaisiin alioikeudessa ... no hyvä, hän käyttäisi kaiken kykynsä, kaiken tarmonsa, kaiken kokemuksensa ja tietorikkautensa hänen vapauttamisekseen! Maksoi, mitä maksoi! Oli hän sitten syytön tai syypää!
Kiitän teitä suuresti, Agrafena Petrovna, kaikesta huolenpidostanne, mutta nyt en enää tarvitse näin suurta huoneustoa enkä kaikkia palvelijoita. Jos kuitenkin tahdotte auttaa minua, niin tehkää hyvin ja pitäkää huolta huonekaluista, korjatkaa ne jonnekin aluksi, niinkuin tehtiin äidin eläessä. Kun Natasha tulee, hän kyllä ottaa ne huostaansa. Agrafena Petrovna pudisteli päätänsä.
Hän muisti vain, että hänellä oli ollut paljon työtä siihen aikaan ja että hän oli vain harvoin ehtinyt Sinikan kanssa seurustelemaan. Sitten hänen oli täytynyt yksityisten asioittensa vuoksi lähteä pitkälle matkalle jonnekin Pohjois-Suomeen. Siellä oli hänet yllättänyt tieto Sinikan kuulutuksesta Kuusiston herran kanssa. Hänen järkensä oli seisahtunut, hän ei ollut aluksi ymmärtänyt mitään.
Sillä välin kitaran ääni oli taas alkanut soida, aluksi vienosti, valittavasti, niinkuin itkevän lapsen kituvalla äänellä, sitten yhä selvemmällä, kirkkaammalla, helkkyvämmällä.
Joukko aluksi hämillään. JOUKKO. Kullervolle kunniaksi! Juovat. Mitä mieletön uneksit! Jättäisit sukusi konnut. HIPPO. Tääll' on Kullervon kysyjä, Sepon sisko, Anja neiti! ANJA tulee. Joukossa levottomuutta. Kullervon kysyjä, Anja! Sen jos kynteni tapaisi! Väijyilee syrjästä. KULLERVO. Mitä täällä hän tekisi? Pois käske katala tyttö!
Eikä arvonkerjäläinen. Kolmas. Työ tekijän kiitoslaulu. LOUHI ja ILVO syrjässä, aluksi tuntemattomina, puolipeitetyin kasvoin. Nyt olet koskessa luettu, Hurmattareksi vihitty. Paras miehistä valitse! ILVO. Paras kullakin omansa. Ilmari minun paraani. LOUHI. Tääll' on jo kevät käsissä, Puskeva, kirkuva, soittava Suven surmata haluisin.
Hän huvittaa, hän säälittää, hän miellyttää teitä... No niin, lopuksi autatte te oikealle tolalle hänet. Verratonta! Ja kun me nyt olemme oikealla tolalla...? Niin alkavat kaikenlaiset jokapäiväisen elämän vaikeudet vaivata teitä... Teidän miehenne... Ahaa! Nyt astuu hän näyttämölle! Teidän miehenne ei aluksi aavista mitään. Hän luottaa, hän uskoo teihin kuin parempaan itseensä... Parempaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät