Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Läksi puut ylenemähän, vesat nuoret nousemahan. Kasvoi kuuset kukkalatvat, lautui lakkapäät petäjät. Nousi koivupuut noroilla, lepät mailla leyhke'illä, tuomet mailla tuorehilla, katajat karuilla mailla, katajahan kaunis marja, tuomehen hyvä he'elmä. Vaka vanha Väinämöinen kävi tuota katsomahan Sampsan siemenen aloa, Pellervoisen kylvämiä.
Siitä lieto Lemminkäinen, päästyä kotiperille, tunsi maat on, tunsi rannat, sekä saaret jotta salmet, tunsi vanhat valkamansa, entiset elosijansa; mäet tunsi mäntyinensä, kummut kaikki kuusinensa ei tunne tuvan aloa, seinän seisontasijoa: jo tuossa tuvan sijalla nuori tuomikko tohisi, männikkö tupamäellä, katajikko kaivotiellä!
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Kieretyisen Jo tuossa lepäelevi, Nuoren neitosen keralla, Käs' orosen ohjaksessa, Toinen neitosen nisoissa. Siinä neitosen kisaili, Tinarinnan riskaeli, Noilla Wäinön kankahilla, Ammoin raatuilla ahoilla. Niin neiti sanoiksi virkki, Sekä lausui ja kyseli: "Lienetkö sukua suurta, Isoa isän aloa?"
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Itse tuon sanoiksi virkki: "En ole sukua suurta, Enkä suurta, enkä pientä, Olen kerran keskimäistä, Poika tyhjä Tuiretuisen, Lapsi köyhä Keiretyisen; Vaan mipä sinun sukusi? Sano'pa sinun sukusi, Jos olet sukua suurta, Isoa isän aloa."
Saaren impyet sanovat, niemen neiet vastoavat: "Ei ole saarella tiloa, maata saaren manterella yhtä selkäsi sijoa, maata karpion aloa sinun kaski kaataksesi, hyvä huuhta raataksesi: saaren maat saroin jaettu, pellot pirstoin mittaeltu, aholoista arpa lyöty, nurmista keräjät käyty."
Lienet suurtaki sukua, isoa isän aloa." Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä, olen kerran keskimäistä: Kalervon katala poika, tuhma poika tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen. Vaan sano oma sukusi, oma rohkea rotusi, jos olet sukua suurta, isoa isän aloa!"
Päivän Sana
Muut Etsivät