United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja hän on ensimmäisenä Lauria vastaanottamassa kotikynnyksen yli! Sitä Esteri ei uskaltanut sen tarkemmin kuvitella. Värisytti. Hän rauhoitti mieltään autuaallisella ajatuksella, että täti Holman luona taas saa nähdä äidin silmäin elävän, luomien liikkuvan, ripsien painuvan yhteen ja katseen yhtäkkiä kääntyvän häneen, ja suudella lämmintä äidin otsaa! Kun olisi siellä tänään, syntymäpäivänään!
"Opinhaluiset, näetten, tietävät, että, kun filosofia haltuunsa ottaa heidän sielunsa semmoisessa tilassa, että se suorastaan on ruumiisen kahlehdittu ja takertunut ja siis pakoitettu katsomaan kaikkea olevaa tämän ruumiin kautta, ikäänkuin kahleitten kautta, eikä oman itsensä kautta, ja että se hyörii sulassa tietämättömyydessä, ja kun filosofia näkee, kuinka hirveä tämä kahleitten valta on siinä, että se haluaa saada itse kahlehditun apu-auttajaksi kahlehtimiseen: kuten siis sanon: opinhaluiset tietävät, että, kun filosofia kuriinsa ottaa heidän sielunsa tämmöisessä tilassa, se, filosofia, koettaa miedosti sielua kehoittaa ja vapahtaa osoittamalla sille, että ruumiillisilla silmillä näkeminen on täynnänsä erhetystä ja täynnänsä erhetystä niin ikään korvilla ja muilla aistimilla huomaaminen, sekä houkuttamalla sielua vetäymään näistä pois siihen määrään, kuin heidän pakollinen käyttämisensä myöntää, ja että se kehoittaa sielua itsehensä keräytymään ja yhdistymään sekä epäluulolla kohtelemaan kaikkea muuta kuin omaa itseänsä, missä tahansa se vaan semmoisenaan voi ajatuksella käsittää olevaisten ehdotonta olemusta, mutta epätotena pitämään kaikkea, joka muun avulla huomataan, ollen missä minkinlaisena.
Koettihan vain lannistunutta mieltään kohottaa uhkamielisellä ajatuksella, että kun hän tulee suureksi ja käy rippikoulun, niin hän sitten jauhaa eikä anna toisten sirujakaan kerätä. Ja hän syö niin paljon kuin haluaa, kourallisen aina kerralla pistää suuhunsa! Se ei kuitenkaan riittänyt lohduttamaan kuin siksi kertaa.
Minä annoin Miss Mowcher'in kättä aivan toisenlaisella ajatuksella hänestä, kuin mitä minulla oli tähän saakka ollut, ja avasin oven päästääkseni häntä ulos.
Mikä syvä merkitys oli tuolla ajatuksella hänen elämässään! Oliko hän ollut onnellinen koskaan muulloin kuin täällä maalla? Tehdä itsensä tarpeelliseksi! Semmoisella mielellä hän ei ollut koskaan tehnyt työtä muulloin kuin juuri täällä maalla. Sillä siellä suuressa maailmassa, jossa ei ollut nykyhetkeä, siellä oli kaikkea toimintaa johtanut tulevaisuuden kuvan kangastus.
Minä vihasin häntä ja lohdutin itseäni sillä ajatuksella, että hän oli käyttäytynyt niinkuin voi odottaakin työväenluokkaan kuuluvalta mieheltä. Jacksonin käsi. Vähän oli minulla aavistusta siitä kohtalokkaasta osasta, mitä Jacksonin käsi tuli näyttelemään elämässäni. Jackson itse ei tehnyt minuun mitään erityisempää vaikutusta, kun minä hänet vihdoin löysin.
Scrooge palasi työhönsä paremmalla ajatuksella itsestänsä ja tavallista iloisempana. Tällä välin sumu ja pimeys enenivät niin, että ihmisiä käveli kaduilla, liehuvat piki-soitot kädessään, tarjoutuen astumaan vaunujen hevosten edessä ja taluttamaan niitä.
Muuten minun täytyy tunnustaa, ett'en minä liian kauan surrut häntä: minusta päinvastoin näytti kuin kohtalo olisi menetellyt hyvin siinä, ett'ei se yhdistänyt minua Asjan kanssa; minä lohdutin itseäni sillä ajatuksella, ett'en luultavasti olisi tullut onnelliseksi sellaisen vaimon kanssa. Minä olin silloin nuori, ja tulevaisuus, tuo lyhyt, nopeasti kuluva tulevaisuus minusta näytti äärettömältä.
Vähintäkin seikkaa kotomatkalla viehättävän maiseman lävitse, jota kuutamo yhä kaunisti, koetin johtaa mieleeni, vaikken vuosikausiin ollut ainoallakaan ajatuksella tätä retkeä muistanut ja tuskin minä olisin saanut mieleeni paljoa, tuskin vähintäkään tästä monia aikoja sitte unhotetusta tapauksesta, jos sitä olisin koettanut.
Minne sydän palaa, sinne rientävät sen ajatukset; matkan pituus ei esteitä tee. Ajatuksella on siivet, joita lennossa ei voita mikään, ei tulen leimuava liekkikään, joka puhjenneista pilvistä säntää. Ajatukset, jotka mieltä hyvittelevät, vievät kaikki, mitä meissä henkistä löytyy, perille esineitten luo ajan ja paikkojen rajoista huolimatta. Näin on parooninkin laita.