Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Ja minä nyt itsekseni päätin: vanhain-poikain arvoisassa ritarikunnassa minä en aio koskaan olla yli 39:n enkä milloinkaan alle 38:n, en, vaikka tulisin 89 tai 99 vuotta vanhaksi. Tehtyäni tämän epätoivoisen, jospa varsin järkevänkin, päätöksen, nousin minä ylös ja otin juhlapukuni esille, vaikka, niinkuin jo sanoin, sydän kirpeätä tuskaa täynnä. Pian neljäkymmentä, ja yhä yksin!
"En minä suinkaan aio levittää sinun salaisuuksiasi", vastasi kreivitär lyhyesti ja jääkylmästi, "mutta jos se on salaisuus, olisit mielestäni tehnyt viisaimmin ja hienotunteisemmin, jos olisit toistaiseksi säilyttänyt sen omanasi." Tämän sanottuaan nousi hän, meni ikkunan luo ja asettui selin Gabrielleen. Nuoren tytön mieli tuli vielä raskaammaksi.
Chilon kumarsi ja lausui: "Unohdan." Mutta tuskin oli Vinitius kadonnut kadun kulman taakse, kun Chilon rupesi heristelemään hänelle nyrkkiään ja huusi: "Kautta Aten ja Raivotarten! en aio unohtaa!" Samassa hän taasen meni tainnoksiin. Vinitius läksi suoraa päätä taloon, jossa Miriam asui.
Uusi lakko, kirjoitti hän, lykkää hänen sitoumuksensa täyttämisen epämääräiseksi ajaksi, kun eivät työnantajat eivätkä työntekijät aio myöntyä ilman sitkeää taistelua.
Niin minä en varmasti ..., minä en suoraan sanoen... Niin, minä olen aikonut itse tulla siihen kokoukseen. Eetu nousi seisomaan. Minulla on, nähkääs, tästä asiasta omat mielipiteeni, minä en äänestä kumpaakaan herrojen listaa. Pyydän huomauttaa, että minä olen itsenäisellä kannalla enkä tahdo enkä aio kallistua puolelle enkä toiselle.
Hän suuttui niin, että kasvot vääntyivät, ja jatkoi hetkisen perästä: "Luuletko minun kieltävän, että tahdon jäädä tänne saadakseni nähdä Lygiaa?... Tyhminkin arvaisi ajatukseni, jos väittäisin vastaan... Mutta väkivallalla en enää aio koettaa anastaa häntä... Kuulepa vielä.
"Sitä paitsi," ajatteli hän, "he ovat pian unhottaneet surunsa, ja saavathan he toisia lapsia. Minä olen löytänyt ja pelastanut lapsen, se on minun lapseni, ja minä en aio siitä luopua. Minä en tee syntiä; ilman minutta olisi lapsi kuollut! Mutta jos asia kuitenkin huomattaisiin?
Jos vaan jalkani ei olisi niin kipiä, niin menisin itse kanssasi. Valitse nyt hyvin, Maria, äläkä säästele; sitä rahaa, joka pitkistä annetaan, ei tarvitse koskaan katua". "Minulla on vielä jälellä suuri osa siitä summasta, jonka isä mulle antoi, täti, enkä minä aio säästää". Isäni seisoi oven suussa; hän oli myös menossa ulos.
"Meri on aina kaunis, Jaakko! maljasi!" "No niin, niin kauan kuin nuoria ollaan." "Nuoria! Sinä et ole kuin kolme vuotta minua vanhempi, eikä Tuomas Randulf vielä kymmeneen vuoteen aio ryömiä maalle, siinä vakuutuksessa voit hirteen mennä." "Toista on sinun laitasi, näetkös, minussa kun on tämä sisällinen tauti, sinä tiedät "
Mutta minä en ole luotu vain pelkästä aisti-ilosta niinkuin sinä enkä aio käyttää koko ikääni sinun kauneutesi ihanteluun. Hän nyykäytti päätään jäähyväisiksi ja lähti ulos raikkaaseen, syksyiseen aamu-ilmaan, joka kuulakkaana kierteli Köpenhaminan ahtaiden katujen yllä. Ulkona jatkuivat hänen mietelmänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät