Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Uteliaisuudella katseli wäki owea kohden, kun kopina alkoi kuulua porstuasta, owi aukesi ja sisään astui Mikko Ainan kanssa! Heti paikalla hyppäsiwät Juho ja Leena ylös pöydästä ja riensiwät tulijoita wastaan. Juho tarttui Mikkoon ja Leena Ainaan syliksi, ja he puristeliwat toisiaan niin hellästi ja rakkaasti tuhlaajapoika oli nyt palannut isän kotiin.
Rakkauteni Ainaan. Kun oppilaaksi tultuain Mä tähkän lakkihini sain, Niin olin mies mä mielestäni, Mä päitä keikutellen käin; Mä tyytyväisnä kuljin tiellä, Vaan morsian, se puuttui vielä. Mä neidon näin niin lempeän, Ei kauniimpata lie kun hän; Mä Ainaan katsoin hymysuin Ja häneen kohta rakastuin; Hän siitä mulle naurahteli. Voi, sydämein kuin riemahteli!
"Tiedän kuin tiedänkin," sanoi pormestarin rouva, "hän on valinnut tuon mustasilmäisen Lauran." "Mistäpä sen niin varmaan tiedätte?" kysäsi viskaalin rouva. "Minä päinvastoin luulen hänen pitävän hyvää silmää tuohon veitikkamaiseen Ainaan." "Voi serkku kulta!" vastasi toinen; "luuletteko minulla olevan niin vähän huomausvoimaa?
"Hän on sama, jonka muisto teissä niin miellyttävänä sekaantuu muistoon noista tanssiaisista Helsingissä." Hiljainen kaste kimalteli purpuraisilla kukilla. Yrjö nousi hiljalleen. Niilo oli saapunut aivan lähelle. Yrjö otti ystäväänsä kädestä ja viitaten Ainaan, kuiskasi: "Hän." Niilo istahti Ainan viereen...
Työ on tehty, kiitos Herran Mutta tuskin vielä meen Levolle, kun valpas kerran Ainaan työtä huomiseen. Noin se miesi lausui kerta: aikaa jos nyt oisi vaan, Haluaisin samoella halki koko Suomenmaan, Väinön maata katsastaisin, Väinön kansaa oppisin, Luulen että Väinön henki näissä elää vieläkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät