Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. toukokuuta 2025


Yhä paisuu paksut myrkkypilvet, Rintaa outo paino ahdistaapi, Usmaan uppos Nikolain jo kirkko, Sumu Säätytalon ukset sulki, Harja uljas Ritar'huoneen peittyi, Senaatinkin seinät harmeneepi, Yliopisto vain yksin enää Sekä Suomen pankki paikoillaan on. Eipäs!

Kummastellen kainostellen tunteen aaltoloina läikkyessä, lähestyvät nuoret toisiansa, onnen aavistukset mielessänsä Mutta raivoon riuhtautuu jo rinta, ailut outo pahoin ahdistaapi, suonet tykkii, sydän sykkii, kiihkeästi veret poskiin nousee, kunnes katse kohtaa toisen katseen, kunnes sy'än jo löytää toisen sy'ämmen silloin tiettiin, mitä kaiho tiesi, silloin selvis elon salaisuus.

»Napoleon nimeldänsä, joll' on ollut onni, woitto werisinä weljeksinäniin että hän voitetuista kansoista muodostetuilla sotalaumoilla ryntäsi Wenäjälle aina »Muskowaan» saakka, mutta »eipä tainnut miehen mieli olla täällä tytywäinen sadan woiton saallisihin: miehen tahdon tarkoitusta, onnen, woiton wietellessä, awaruuskin ahdistaapi

Hirmuisuudes minun ahdistaapi; sinä pakotat minua aalloillas, Sela!" Tässä heidän epätoivonsa näytti saavuttavan sanansa. He sovittivat itseensä kaikki nämät lauseet ja katsoivat niitä ennustuksen-tapaiseksi.

Selkääs sait, mut Cassion Viralta pois sait selkäsaunallas. Monikin kasvi auringossa viihtyy. Mut ensin kypsyy se, jok' ensin kukkii. Siis, malttia! Jo, peijakas, on aamu! Huveissa sekä toimiss' aika kuluu. Nyt poistu pois ja majapaikkaas lähde. Pois, sanon! Kohta enemmin saat kuulla. Pois, tiehes! Sill' aikaa itse syrjään maurin vien. Ja, juur' kun Cassio ahdistaapi rouvaa, Sisähän suoraa päätä!

Kummastellen Kainostellen Tunteen aaltoloina läikkyessä, Lähestyvät nuoret toisiansa, Onnen aavistukset mielessänsä Mutta raivoon riuhtautuu jo rinta, Ailut outo pahoin ahdistaapi, Suonet tykkii, Sydän sykkii, Kiihkeästi veret poskiin nousee, Kunnes katse kohtaa toisen katseen, Kunnes syön jo löytää toisen syömmen Silloin tiettiin, mitä kaiho tiesi, Silloin selvis elon salaisuus.

Ja la'it uudet laatii pieni henki, Ja yhteiskunta muodostetaan näin Juur' samallainen kuin ol' entinenki, Vaikk' kiilloitettu vähän päältäpäin. Ja jälleen syntyy järjestys niin uhkee, Ja kahleet uudet ihmishenki saa, Ja jälleen myrsky uusi raivoon puhkee Ja maahan kaikki murtaa, musertaa! Lohdutus. Murhe musta, haikea Mieltäin ahdistaapi; Elää on niin vaikea, Oikein harmittaapi.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät