Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Mutta aatokses mä arvelevan kuulen: 'Eikö vartoomisen kauvalliset hetket, Eikö aika yhtäpintahinen aina Toki ikävyyden synkeyttä saata Heidän sieluillensa tumman yöseen kohdus? Niin sä kysyt, mutta huomaa: Tyynihinä Autuuttamme vissiä me odotamme, Ilman tuskaa ajan pitkän aikaellen. Vuosi kuni riemuhetki meiltä vierii Vilkkaasti ja toinen helmohimme rientää.
Niin tunteekas sun on mieli, Niin aatokses hienot, puhtoiset; Sun värjyvi suusi pieli, Kun missä vääryyttä huomannet. Miten silmissäs lienen raaka, Miten useinkaan sua loukannen, Miten jäykkä on tuntoni vaaka, Kun hyvää ja pahaa punnitsen! Oli aika, kun vihaan kiihdyin Koko huonoudesta, min mailmassa näin Mut kuontui pinta, ja viihdyin Ja välttämättömän orjaks jäin.
Lie rukkaset saanut hän, näin näytti hän miettivän. Tai tyhjä sen kukkaro on Kuka lieneekin onneton? Oi, tyttönen herttahin! Sun aatokses arvasin. Ja oikein sa arvasit, kun kurjaksi luulit mun. Raha, jonka löin pöydälle, mun viimeisein oli se. Mut silmäni kyynelet ne olleet ei viimeiset. Jäi jäljelle paljonkin, tuli uusia myöhemmin. Kaikk' onhan jo lopussa, yhä raukka rakastan ma.
Eikä ole kuitenkaan nyt kaikki hyvin! ANTON. Näenpä sun vimmas. Mutta päästä jo osa tuskastasi tänne, ystäväs syliin. Noo, sano, poika, sisimmäinen aatokses tuosta meidän emännästä. Leo. Paljon hyvää on hän osoittanut minulle ja siitä kiitän häntä, toivoen hänelle kaiken elomme onnen ja ilon. Kohta eroomme; ja Jumal' avita, eihän kaukana, ett'ei hurja silmäni puserra vettä! Hetkessähän lähdet.
Kuin jättää elo ja sen kurjuudet, te tiedätte sen, jalot eläimet. On sille joka tuntee kohtalon, suur hiljaisuus muu heikkoutta on. Sa villi kulkija, sun ymmärsin, jäi sieluuni sun katsees viimeisin. Se sanoi: jos sen voinet, sydämes tee kovaks voimalla sa aatokses, se ylpeyteen nosta, minne vain oon noussut minä, metsäin asujain.
Päivän Sana
Muut Etsivät