Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Hyvähän on olla joutuisa, vaan sanovat tapahtuvan joskus, että härkäkin tavoittaa jäniksen. Kukapa tuo lienee nähnyt härän jänistä ajavan, vaan se on paremmin uskottava, ettei ole hätää härällä, kun on Paavo paimenessa. Aapeli tahtoi olla niinkuin syrjäinen ainakin ja laski leikkiä vierasten viihdykkeeksi, kun niille talon puolesta tuommoinen pyöräys valmistettiin.
EEVA. Mitä tässä laulelette. Pitäkäät suunne kiinni, niin on parasta. AAPELI. Hscht! Morsian ei suvaitsekkaan laulettavan. EENOKKI. Hmm! Mutta laulu on kaksi lukua. EEVA. Tässäpä kyllä keekoilemaan niinkuin kukko. EENOKKI. Kukkoko? EEVA. Ei yhtään laulua, sanon minä. AAPELI. Ei ei, koska niin on tahtos. AAPELI. Laulu olkoon tällä erällä.
Nyt, Eeva, käy uljaasti perheeni jäseneksi ja perehdy huoneessani. EEVA. Tässä ihmispesässä. AAPELI (eriks.) Ihmispesässä. Joteskin jyrkästi sanottu. (
Näkyi heidän joukossansa Kissalan Aapeli, joka viistoon kohden ovea katseli taaksensa, näkyi Kuninkalan Eero, seivästellen silmillänsä laattiata. Lähellä heitä akkunan ääressä istui Mikko viulunensa, kierrellen mälliä poskessaan ja syljeskellen. Hänen polviensa nojalla seisoi pikku-tallukkainen, isänsä silmäterä.
Aapeli istuutui reen kantapuolelle, ja vesikarpalot taisivat vierähtää kasvoille, kun reki oli menossa solasta näkymättömiin. Malinen riisui Aapelilta jääneen hevosen, vei talliin ja pani sille heiniä eteen. Sieltä hän tuli tupaan, mutta lähti kohta pois puhumatta mitään.
AAPELI (eriks.) Mutta miksi käy aatokseni piiri niin himmeäksi? Minä pelkään, minä pelkään jotain. (
Huh, huh, huh, kuka uskoisi... Muttinen, lähetä sittenkin hakemaan lä... lääkäriä. Koskaan en ole ollut sairaana, ja nyt se tuli. Lähetä heti, Aapeli-parka... Oih, mikähän tähän oli syynä? Mitä sinä tästä luulet, Aapeli? Olisikohan niissä makkaroissa, joita minä tänne kaupungista toin, ollut luita?» eli muuan maalaisäiti. Konttoristi Heitukka on ruma olento.
Pirttilän paimen, Aapeli Könkölä, erään sorvari vainajan poika, laittoi kellon täydelliseen kuntoon, varustaen sen ikeillä ja nauhoilla, ja jokainen sai siinä koettaa soittotaitoansa. Mutta puukello kun oli äänetön, täytyi soittajan aina suullansa ilmoittaa kellon ääni: paum, paum, palaum, ja sentähden oli se soittajista etevin, jolla oli tanakat huulet.
Ihme kaikkein ihmeitten seassa. Sinä kultasen päivänpaisteen ja sumuisten pilvien ijankaikkinen sekamelska ilman päätä ja perää, sinä himphamppu! Onko siis ihme, ettemme koskaan opi tuntemaan tänlaista eläintä? EEVA. Hevonen eteen, Aapeli! Kyyti! AAPELI. Sinä kopeilet? EENOKKI. Kyyti? Arvaas minkäkaltaisen kyydin tästä olisit ansainnut?
AAPELI. Haukutko sinä minun virkaanikin? EENOKKI. Ei sovi soimata, ei sovi soimata kraatarin virkaa. EEVA. Minäkö kraatari Aapelin vaimoksi! AAPELI. Neito, etkö ymmärrä että haastelet vähän pahasti, pisteliäästi ja että tällä tavalla hämmennät kihlaushetkemme korkean, juhlallisen ilon? Kraatari Aapeli! Jaa-ah, mikä kraatari Aapelin on? Olenko minä varastanut ja siitä syystä oravia haukkunut?
Päivän Sana
Muut Etsivät