Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Vaikka nyt suurin osa talon omaisuutta tuli sen kautta hänen omakseen, ei hän kumminkaan itseään muuna pitänyt kuin lesken asian-ajajana. Jos hän olisi paremmin älynnyt etujaan valvoa, olisi kohtalonsa hänelle keveämmältä tuntunut, mutta sitä ei hänessä ollut miestä huomaamaan.
Jalkaa oli polkenut ja sanonut: »Kun meijän ukko kerran minkä sanoo niin se seisoo ja pitää kuin tynnörin tappi.» Ja niin oli onnettomuus tapahtunut. Onneksi ei toki ympäristö ollut niin raamatuntaitoinen että olisi asian oitis älynnyt. Vasta sitte kun poika oli kaksitoistavuotias, oli asia selvennyt.
Erikoisen musikaalinen hän ei ollut, mutta hän oli älynnyt tempun ja venytti säveltä yhä pitemmäksi ja houkuttelevan nukuttavaksi; ja nukkuihan ainakin Alette!... Pienokainen makasi nähtävästi vain vaanimassa, milloin Jakob todellakin luuli hänen nukkuneen ja lakkaisi tuudittamasta, ollakseen heti valmis jatkamaan siitä, mistä äsken lopetti, kyllä Jakob hänet jo tunsi.
Eivätkä ne päästäneet häntä irti, veivät vaan väkisin. Ehkä olivat jo siellä kotona häntä hakemassa. Ja ehkä oli kuitenkin tuo äskeinen poliisi hänet älynnyt ja neuvoi nyt toisille, mihin hän oli mennyt. Askeleita kadulla? Ei se oli vaan työmies, joka käveli siellä rautakanki olalla. Ei tullut tänne päin.
Nainen arvasi asian, Kysyi kohta mieheltänsä: "Tokko teit mitä aneli, Mitä käski ja kehotti?" "Kuin nyt kummia kyselet, Kuinka taisin kumminkana Saaha jalkoa isolle, Tehä tietä lyhemmäksi, Taisinko katkasta kätensä, Eli panna päänsä poikki." "Oisit tainnut, oisit tiennyt, Kun oisit oikein älynnyt. Saua jatkoa jalompi, Tarinoiten tie lyhempi, Kinnas jatkona käessä, Korkona kypäri päässä.
Ennen kuin olivat ehtineet puolitiehenkään sinne, näkivät jo etäällä erään ratsastaja-joukon tulevan heitä vastaan ja sotilaiden uljaasta ryhdistä ja loistavista aseista huomasivat kohta edessään olevan osan romalaista sotaväkeä. Joukon etunenässä ajoi nuori mies, joka tuskin oli älynnyt tulijat, kun jo kannusti hevoistaan ja ajoi heitä vastaan.
Tosin oli hänen kostonsa esine vain vähäpätöinen hyttynen, mutta »pienetkin murut ovat leipää». Pienet saavat aina kärsiä suurten tähden. Hyttysparka ei tässä hädässä älynnyt ymmärtäväisesti lentää ulos akkunasta, vaan syöksyi säikähdyksissään toisella seinällä olevaa suurta kuvastinsa vastaan.
Enkä minäkään älynnyt sanoa, että olisit lähtenyt kodin kautta ja ottanut palttoon yllesi. Ei se olisi ollut mitään, kun olisin ollut terve, sanoi Mikko, mutta kun en kärsinyt kiireemmästi kulkea, niin vilustuin. Kyllä tuntuisi pitävän päästä tohtoriin, mutta nyt on laiva mennyt ja tuommoiseen sateeseen hevosella ei voi lähteä, kun ei ole edes vieterikärryjä. Tässä on nyt lämmin paita.
Mainittu runo olikin sitä laatua, ettei se suinkaan lohduttanut ukon hetkellistä sisäästä surua, päinwastoin toi se sen uudestaan ukon sieluun täydessä walossa. Mutta nuorukainen ei sitä älynnyt waroa innossaan, sillä hänkin tunsi, kuinka sywästi runoelma koski heidän olojansa. "Mikä kirja se on, jossa se on räntätty?" kysyi ukko pojaltansa. "Se on painettu Oulun Wiikko=Sanomissa", wastasi poika.
Päivän Sana
Muut Etsivät