United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Me astuimme kappaleen matkaa viheriäisen koivumetsän halki ja tulimme erään isonlaisen torpan pihalle. Ilman pitempää mutkailemista astuttiin pirttiin. Kohta ensi silmäheitolla huomasin rukin ääressä Tolpan Pirjon kehräävän villoja, niinkuin unissani olin nähnytkin, ja nuoren naisen imettävän lasta kehdon päällä. Ihmeellisen selvää unta olinkin nähnyt!

PATRIK. (Toikan ääressä tyhjennettyänsä oltta) (Erikseen) Riivatut! Ei saada heiltä unen rauhaa; ja täyttää sydämmeni näin. (

Aamulla lueskelin, iltapuolella, lähemmäs yösydäntä seisoin sorvauspenkin ääressä ja sorvasin. Jumala palkitsi ahkeruuteni, eikä aikaakaan, niin jo sain käsistäni varsin siistiä ja somia kaluja. Mestarini kiitti minua, julisti minut ammattinsa sälliksi ja pääsin hyväpalkkaiseen työhön kaupungin rikkaimman sorvarimestarin verstaaseen.

Pitopaikoissa ja muissa iloseuroissa lauloi oluen ja viinan ääressä monta ihan uutta, johon ei ollut ensimäistä sanaakaan sitä ennen miettinyt, niin senkin jo usiammasti räntätyn, joka alkaa sanoilla: No miehet, miehet, veikkoset! näin näitä häitä juodaan: Lopussa viel'ei entiset, ja toista aina tuodaan.

Mutta elämä, joka nyt joka päivä kasvoi, ei ollut kukkasen tunnoton olemus, se oli oman, kalliin äitini elämä! Ja ensi sunnuntaina, kun isäni otti hänet käsivarsillensa ja kantoi hänet omaan pieneen lempihuoneesensa porttivajan päälle, ja hän lepäsi siellä sohvalla akkunan ääressä, kuinka meidän kaikkien silloin oli olla!

Hän luuli heränneensä siitä, että joku kuiskaten puhui huoneessa, mutta kun hän avasi silmänsä, ei Lygia ollut hänen luonaan. Ainoastaan Ursus seisoi kumarruksissaan lieden ääressä, kohennellen harmaata tuhkaa ja etsien sen alta hehkuvia hiiliä. Löydettyään niitä hän rupesi puhaltamaan sellaisella voimalla, että olisi luullut sepän palkeitten eikä ihmisen huulien olevan työssä.

Hänen istuessaan pianon ääressä, katosikin kokonaan vieno, vähän naisellinen ilme, joka oli hänen kasvoillaan, kun hän otti osaa naisten kahvikesteihin ja juoruihin; oli ikäänkuin hänen silmänsä olisivat tulleet tummemmiksi, tunteensa syvemmäksi, vartalonsa pontevammaksi laulun kestäessä; oli kuin soitto olisi herättänyt hänessä runollisen voiman, jota hänellä ei muulloin ollut.

Avoimen oven puolella ja toisella sivustalla oli pitkät seinäpenkit, toisella sivustalla ahtaiden ikkuna-aukkojen alla suurempi pöytä ynnä muutamia jakkaratuoleja, joiden istuimina oli kaislakudos. Näinkö vaatimattomasti asui kuuluisa juutalainen oppinut? Pöydän ääressä rabbiini itse istui yksinkertaisella jakkaratuolilla.

Mutta seisoa aamusta warhain ja illasta hiljan, olipa sää minkälainen tahansa, noin wähän tuottawan kauppatawaran ääressä, eikä minkäänlaista suojaa pään päällä, se tuntuu minusta wähän oudolta", puheli Makkonen edelleen. "Tietysti hän tahtoo jotakin ansaita niinkuin kaikki muutkin."

Silloin johti muisto heidän mieleensä kaikki paikat, joilla Mai oli istunut hänen tuolinsa pöydän ääressä, hänen tyynynsä uunin edessä, jolla hänen oli tapana levätä iltapäivisin se näytti heille Main valokuvat, hänen vaaleat kiharansa, hänen hienot, kauniit lapsenkasvonsa, se toi heidän mieleensä hänen suloisen äänensä, kun hän lauloi laulujaan.