United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Asarin ja Kaisun kuulutukset käwiwät laillisessa järjestyksessä ja Kaisu piti morseuttansa niin tyytywäissä walmistellen siten suuria tulewia häitä. Eräs ystäwä kysyi ensimäisen kuulutuksen jälkeen Asarilta: "pidätkö sinä todellakin Kaisusta?" "Ei, en minä hänestä huoli yhtään", wastasi sulhanen peittelemättä. "Kuinka se on ymmärrettäwä?
Moni, moni hädästä ja puutoksista ilmankin jo ahdistunut sydän oli sen saanut kipeästi kokea. Lukija kait luulee, että Linnalaiset eliwät joka päiwä ilossa ja herkullisesti, niinkuin muinainen rikas mieskin, mutta niin ei ollut laita, sillä ei heillä ollut oikeastaan mitään! "Jopa nyt jotakin", arwelet kait, "oliwathan he rikkaita, kuinka se on ymmärrettäwä?"
'Ja kuitenkin on minun pääni aiwan sinun wallassasi', sanoin, ja ääneni hieman wärähti. 'Mitenkä se on ymmärrettäwä? kysyi Kerttu. 'Ennenkuin wastaan kysymykseesi, kysyn wuorostani sinulta jotakin: milloinkas sinun häitäsi pidetään tuon wiimeisen loistawan kosijasi kanssa? 'Ei koskaan', sanoi Kerttu kuiwasti.
Siinä on syy, jonka wuoksi luowuin wanhemmistani, lapsuuteni kodista ja ystäwistä; sentähden olen nytkin täällä, maalla wierahalla ja sen wuoksi olen surullinen ja umpimielinen", kertoi hän synkällä äänellä. "Oliko siinä sitten rikkaus syynä, tahi joku muu?" "Ei rikkaus, ei, mutta kunnia." "Kuinka se on ymmärrettäwä, sillä ettehän tekään ole, luullakseni, mikään kunniaton."