United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta, niinkuin jo tiedämme, Asarin puoleksi närkästynyt puhe teki kerrassaan tyhjäksi ystäwän yritykset. Silloin kun ystäwykset tapasiwat toisensa pellon pientarella, oli Asari menossa Linnalaan, johon hän lähtikin, kun erkaniwat toisistaan.
Oi kuinka kylmältä kyllä tuntui tuo ajatuksissa tehty sowittelu Asarin sydämessä, mutta olihan Kaisulla tawaraa, jota ei Taawalla ensinkään ollut ja "kyllähän Kaisukin tulee hywäksi, kun kerran yhteen tulemme, sanoi isäkin", niin ajatteli Asari. Asari oli tehnyt nyt tulewalle elämällensä tärkeän ratkaisewan päätöksen.
"Saat uskoa, ystäwäni, että minä kaikesta sydämestäni suon niin käywän!" sanoi tuo Asarin ainainen, myös wielä naimaton ystäwä, ja niin ystäwykset erkaniwat. Tuo pieni keskustelu oli tapahtunut ulkona taiwaan kannen alla, laihopellon pientarella, sillä kesä oli nyt ihanimmallaan.
Hänen anoppinsa ja nuori waimonsa oppiwat heti alusta alkaen kohtelemaan häntä niinkuin ainakin tulokasta, jota wastaan he pitiwät itseänsä kaiken tawaran herroina, joihin ei muka Asarin tullut mitään ja kaiken sen mitä hän toi taloon tullessaan, pitiwät he niin wähäpätöisenä, ett'ei se muka kuulunut kumpaankaan laitaan, waikka se nousi kumminkin neljän tuhannen markan paikoille.
Asarin ja Kaisun kuulutukset käwiwät laillisessa järjestyksessä ja Kaisu piti morseuttansa niin tyytywäissä walmistellen siten suuria tulewia häitä. Eräs ystäwä kysyi ensimäisen kuulutuksen jälkeen Asarilta: "pidätkö sinä todellakin Kaisusta?" "Ei, en minä hänestä huoli yhtään", wastasi sulhanen peittelemättä. "Kuinka se on ymmärrettäwä?
Tuo "toista" se oli, jota Asari ei huomannut, sillä hänen oli soaissut wäärä mammona. Asari koetti ajatuksissaan nyt asettaa itsensä Linnalan isännäksi ja hän huomasi, että silloin olisi hänellä olemista: silloin olisi hänellä rikkautta, hywiä päiwiä, ja maine ja kunnia tulisi itsestään. Tuo tunto ja tieto teki Asarin mielestänsä jo kahta wertaa korkeammaksi entistään.
Heikki tuli niin liikutetuksi onnettoman ystäwänsä hywistä liikutuksista ja lupauksista, ett'ei hän woinut muuta sanoa kuin: "Jumala suokoon sinulle siihen woimaa!" ja hän puristi hellästi Asarin kättä ja niin he erkaniwat. Toisenlaisena meni nyt Asari kotiinsa kuin ennen juomaretkiltä palatessaan. Ei hän nyt möykännyt eikä paukannut eikä särkenyt talon kaluja.
Oliwatpa he missä oliwatkin, kaikkialla kuului waan iloista puhetta ja naurun hohotusta. Kaikki Ruokolankin wäki oli siellä paraassa miessä sepä nyt on tietty. Asarin isä ei joutanut ottamaan osaa muun hääwäen wilkkaisiin ja hupaisiin keskusteluihin.
Useampia päiwiä kului, ennenkuin sairaat tuliwat oikealle toimellensa ja woiwat wapaasti ja järjellisesti puhua, jolla aikaa talon wäki heitä huolella hoiti. Waikka lukija jo warmaan arwaa, keitä nuo sairaat oliwat, selitän kuitenkin selwyyden wuoksi heidän oikean laitansa. Asarin katoamisen jälkeen tuli Linnalan talosta pian loppu.
Taawa kantoi mykkänä, nöyränä, kärsiwällisesti sydämensä ahdistuksen; hän tunsi itsensä nyt niin halwaksi, pieneksi ja köyhäksi Asarin rinnalla, että hän oikein häpesi entisiä turhia ajatuksiansa. Mäntylän Taawa ei ottanut sittemmin wastaan yhtään kosijaa, sillä hän tunsi selwästi sydämessään, ett'ei siinä ollut sijaa kenellekään muulle kuin yhdelle, ja se oli nyt kadotettu. Niin, mitäpä siitä.