United States or French Guiana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Keskellä yötä Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen Viaporia. Sieltä kuului toisinaan kuularuiskun räiskintää. Toisinaan kumeita laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pimeä. Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rientää taisteluun. Vaan hän ei sinne päässyt. Eikä nuori upseerikaan päässyt sieltä enää pois. Arpa oli langennut. Seuraavana päivänä oli kuin touhun kuumetta.
Totisen uskon, suoran sydämen hänessä huomaat ensi katsannolla, ja hyv' on olla sun, niin rauhainen kuin alla oman kotikatoksen ja oman isän turvissa on olla. Yht' älä nimeä sä lausu vaan, se muistost' ikipäiviks haihtukahan: hän valmis kaikkea on kuulemaan, mut Viaporia jos mainitaan, on rauha poissa, myrsky valloillahan.
"Se ei kuulu meidän aikakauteen; se on meille yhtä kuin ei milloinkaan", vastasi vakaisesti herra. "Eikö käännytä jo takaisin?" kysyi rouva. "Mennäänhän nyt ympäri Viaporin", sanoi herra. "On Suomessakin tanakka sotavarustus", tuumi mamseli, tähystellen Viaporia. Toisetkin katselivat ja tekivät siitä huomioita. "Siihen on mereltä menemättä, jos vaan ei laskea tahdota", tuumi toinen soutajista.
Löfving naurahti: Totta tosiaan, kun nyt vaan saadaan Viapori miehitetyksi urhoollisilla sotureilla. Juhana ojensihe. Hänkin halusi saada sanansa joukkoon ja lausui: Luulen, että everstiluutnantti Ehrensvärd aikoo saada aikaan uuden tykistökoulun Viaporia varten. Kun pyysin saada oppia hänen johdollaan, paheksui hän entisen koulun lakkauttamista.
Niinkuin kala, joka turhaan maalla on vettä haukotellut, veteen päästyään iloisena lähtee sitä piirtelemään, niin vei minutkin vieno länsi-tuuli mukanaan yhä kauemmas itää kohden. Jouduin viimein kauppatorille ja siitä rantaan. En tiedä itsekään, mikä siihen oli syynä, mutta jäätä pitkin minä vaan läksin Viaporia kohden astumaan.
Yht' älä nimeä sä lausu vaan, Se muistost' ikipäiviks haihtukohon; Hän valmis kaikkea on kuulemaan, Mut Viaporia jos mainitaan, On rauha poissa, myrsky valloillahan. Mik' ennen lumos hänen sydäntään, Maa, kansa, kansan kunto, voima, väki, Mik' intoon nosti hänen henkeään, Tuon vuoren hautaan kaikki häpeään Ja pilkkaan, sortoon poljetuks hän näki.
Myöskin vaikutti tähän suvaitsevaiseen mielialaan osaltaan se yleinen myötätuntoisuus ja kunnioitus, jonka tuo ihastuttava, mainio ruhtinatar oli voittanut puolelleen. Tuli sitten sota. Kun vihollisten laivastot Viaporia pommittivat, oli se rykmentti, jossa ruhtinas palveli, sijoitettu Drumsön pattereille, joista muutamia laukauksia ammuttiin.
Et osaa tämmöistä soutua, sanoi Hinkki ja veneen kokka osotti aina vaan Viaporia kohden. Linnoituksen vallit, jotka kaupungista päin näyttivät tavallisilta ruohokummuilta, kasvoivat yhä suuremmiksi. Ne kohosivat vihdoin kuin mahtavat vuoret kallioiden päällä ja suuret tykit ammottivat aukoista merelle päin.
Senpävuoksi ei minua haluttanutkaan matkustaa pois Helsingistä. Elokuun 8 päivänä purjehti koko yhdistynyt laivasto Viaporia kohden ja kaikkien suureksi hämmästykseksi sellaista reittiä pitkin, jota eivät meidän luotsimme, ei merikortit, eikä meriväen päällikkökuntakaan tuntenut. Laivasto asettui taistelulinjaan Rönnskärin ja Gråharan välille noin neljän kilometrin päähän linnoituksesta.