United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
Totisen uskon, suoran sydämen hänessä huomaat ensi katsannolla, ja hyv' on olla sun, niin rauhainen kuin alla oman kotikatoksen ja oman isän turvissa on olla. Yht' älä nimeä sä lausu vaan, se muistost' ikipäiviks haihtukahan: hän valmis kaikkea on kuulemaan, mut Viaporia jos mainitaan, on rauha poissa, myrsky valloillahan.
Mutta nyt, kuin koska tuulen kierros Koivun kruunust sateen ravistaa, Impi ihanassa itkus hyrskyy, Tannert kyyneleillä kastellen. Kyselevät armaat kumppaninsa, Miksi neito nuori itkuun käy, Mutta hymyten taas seisoo neito, Poskilt kiharians viskellen. Mikä kuva, tämä, yrttitarhas, Jota katsahteli nuorukain! Siirtyisikö hänen muistost hetki, Koska impi itki kunnahal?
Pois verkkaan, raskain pisarin se katoo autuus, ainoisin, min koskaan näki maa. Viel' elämätä kiittäen voin juhlia tään hetkisen ja aamun unhoittaa. Näin juhlain juhlaa vietetään! Käy kohta aamuun kelmeään tie keppikerjurin. Vain muistost' elää silloin saan sen onneni, jot' ainiaan vain uness' aavistin. Aallon laulua.
Yht' älä nimeä sä lausu vaan, Se muistost' ikipäiviks haihtukohon; Hän valmis kaikkea on kuulemaan, Mut Viaporia jos mainitaan, On rauha poissa, myrsky valloillahan. Mik' ennen lumos hänen sydäntään, Maa, kansa, kansan kunto, voima, väki, Mik' intoon nosti hänen henkeään, Tuon vuoren hautaan kaikki häpeään Ja pilkkaan, sortoon poljetuks hän näki.