United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä aikaa kun Guntaris ensin saattoi kuninkaan sotajoukkonsa läpi ja vannotti sillä uskollisuudenvalan minkä sotamiehet ilolla tekivätkin ja kuningas sitten vei völsungin ja hänen päällikkönsä leiriin, jossa ihmetellen oli nähty, kuinka kuningas aivan kuin ihmeen kautta oli voittanut puolelleen ylpeän herttuan, kokosi Arahad ympärilleen satakunta uskollisinta ratsumiestään ja ajoi heidän kanssaan takaisin leiriin.
Belisariuksen kulkuetta Stilichon portilta Honoriuksen torille ei kukaan häirinnyt. Saavuttuaan palatsiin hän kutsui kokoon kaupungin senaatin ja dekurionit ja vannotti heillä uskollisuudenvalan keisari Justinianukselle. Prokopius lähetettiin Bysanttiin viemään Napolin, Rooman ja Ravennan kultaisia avaimia.
Kun Silverius oli saapunut Vitigeksen luo, tarttui tämä hänen käteensä, kulki hänen kanssaan portaiden reunalle ja sanoi: "Rooman miehet! Tämän ovat papit valinneet piispaksenne. "Minä vahvistan vaalin. Hän nouskoon paavin istuimelle heti, kun on vannonut minulle kuuliaisuutta ja vannottanut teillä minulle uskollisuudenvalan. Vanno, pappi!" Hetken aikaa Silverius näytti hämmästyneeltä.
He pysähtyivät linnan pihalle, sill'aikaa kun kuningas linnassa piti upseereille ja alipäälliköille lyhyen salamoivan puheensa, jonka kautta vallankumous ensin julistettiin ja jossa hän juhlallisesti luopui yksinvallasta, samalla kun hän vaati sulkua anarkiaa vastaan. Kaikki, paitsi parooni Cederström, vannoivat hänelle uskollisuudenvalan. Heidän hurraahuutonsa kuuluivat alas linnan pihalle.
Tunnustanpa siis suoraan, että jos miellyn palkkaanne yhtä hyvin kuin muonaanne ja seuraanne, minusta on yhdentekevä, vaikka kohtakin vannoisin uskollisuudenvalan teidän lipullenne.» »Meidän palkkamme», sanoi kreivi Menteith, »ei tätä nykyä voi olla suuri, se kun on maksettava siitä yhteisestä kassasta, minkä ne harvat meistä, joilla on joitakin rahavaroja, ovat kokoon haalineet.
Kaikki sotaväenosastot vannoivat hänelle uskollisuudenvalan, ketjuja pingoitettiin linnan porttien eteen ja tykkejä ajettiin esiin. Mistäs sen tiesi, etteivät ne olleet ladatuita, kun tykkimiehet seisoivat niiden ääressä palavat sytyttimet kädessä.
Hänen täytyy tulla tänne ja peruuttaa puheensa, muutoin on vielä miehiä Suomessa, jotka voivat hillitä niin vaarallisen sielunpaimenen." "Juhana", sanoi Sipo Nevalainen, "sinä olet oma poikani, ja senvuoksi en tahdo puheeseesi suuttua. Kuule minua: vihasi rovastia vastaan on yhtä perusteeton kuin uhkasikin. Sitäpaitsi olemme jo vannoneet Venäjälle uskollisuudenvalan kirkossa viime pyhänä."
"Vannoneet! Uskollisuudenvalan!" toisti Juhana vaipuen penkille ja peittäen käsillään kasvonsa. Hetken hän istui ikäänkuin ukonnuolen iskemänä; sitten hän kavahti ylös. Hänen poskensa hohtivat, hänen silmänsä säteilivät ja rintansa aaltoili. Hän seisahtui isänsä eteen, joka puoleksi ihmetellen, puoleksi peljäten silmäili poikaansa.