United States or British Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


DARNLEY. Oi, Maria!... Niille miehille, jotka ovat liittolaiseni, olen vannonut ett'en heitä uhraa! KUNINGATAR. Etkö saisi petturia pettää? Mutta minua, jota rakastat, minua voisit pettää! Kuule minua nyt: Teidän asianne on hukassa; tahdotko ennemmin tulla tuomituksi majesteetti-rikoksesta heidän kanssansa, no hyvä, se on minulle suorin tie leskeyteen!

Kun ahkerasti luemme profeetoja, psalmeja ja evankelistoja, matkustamme Jumalan luo, ei pyhimysten kaupunkein kautta, vaan ajatuksissamme ja sydämissämme, ja käymme oikeassa Luvatussa maassa ja ijankaikkisen elämän Paratiisissa." "Perkele on vannonut kuolemamme, mutta hän särkee tyhjän pähkinän; sydän on poissa."

Niin oli ollut Esterikin muuan niitä. Ja Santtu varmasti uskoi, että hän olisi Esterin sydämen voittanutkin, vaan hän oli ollut hupsu! Hän oli kerran kuljettanut Lauri Holman Esterin kammarin avaimenreijälle josta hän itse oli niin usein kurkistanut ja runoja tukkinut. Lauri Holma oli anastanut näköalan kokonaan ja vähä väliä vannonut, että hänen Juliansa se on.

RAIMUND: Pelkkää hyvää, teidän korkea-arvoisuutenne. Olen luvannut hänelle ainoastaan ritarillisen suojelukseni. Mitä se merkitsee? RAIMUND: Se merkitsee, että kukaan ei ole hänen päästään hiuskarvaa koukistava, niin kauan kuin tämä käsi tätä kalpaa pitelee. TUOMAS: Se oli kevytmielinen lupaus, herra ritari. Peruuttakaa se! RAIMUND: Minä en voi. TUOMAS: Te ette voi? RAIMUND: En. Olen vannonut sen.

Niin kuin minä tänään olen vannonut, niin on tapahtunut, ja jos ei minun poikani ota tyttöä, niin en minä enää tahdo tietää hänestä mitään; hän ei enää ole minun lapseni. Ei, herra pastori, minä en enää tahdo nähdä häntä silmäini edessä, jollei hän ota Doroteaa vaimoksensa

"Ja minä toivon", huudahti heidän isänsä innostuneena, "minä toivon teidänkin kuolinhetkelläni minulle antavan sen todistuksen, että olen sen mukaan elänyt. Poikani, minä olin eräälle miehelle, joka minulle oli uskonut rahansa, pyhällä valalla vannonut ne säilyttääkseni ja henkenikin niiden turvaksi alttiiksi pannakseni. Olinko minä velkapää pysymään sanoissani?"

Sinä koetat turhaan vähentää inhoani tuota ihmistä kohtaan, jonka sydämettömyys ja julmuus täyttää mieleni kauhulla, jonka eläimellinen typeryys minua iljettää. Minä olen kalliisti vannonut... Mutta olkoon jo! Puhukaamme jostakin muusta! Minä pyydän sinua auttamaan Elliä ja hänen äitiään. Pappina pitäisi sinun voida päästä heidän vankityrmäänsä... Minä olen sitä jo ajatellut, sanoi Eerikki.

Säännöt ovat kovin ankarat ja niitä on teroitettu useilla kammottavilla lupauksilla ja valoilla, jotka suuresti kiusaavat omaatuntoani, sillä, jos vähinkin seikka näistä säännöistä, joita olen vannonut seuratakseni, edes huomaamatta laiminlyödään, minä joudun valan rikkojaksi.

"Katrihan on toisen vaimo". "Hänen miehensä pitää kuoleman", jatkoi Jussila kovasti ja huolimatta sydänsärkevästä huudosta, jonka Katri päästi, liitti hän: "Minulla ei ole iloa kuin Katrin rinnalla. Minä olen vannonut kalliin valan omistaakseni hänen, taikka ... niin, meidän maan miehet pitävät aina sanansa. Teitä, neiti Anna, en vielä..."

Oliko kumma, jos niin olikin, sillä olihan hänellä tuolla kaukana oma armahansa, jolle hän oli vannonut ikuista uskollisuutta ja rakkautta. Kuitenkin oli eräs pienen talon tyttö, jonka suhteen ei Matti voinut olla aivan yhtäkaikkinen. Matti viihtyi hyvin hänen parissaan. Kumminkaan ei hänen mieleensä koskaan vähääkään jolkahtanut, että hän voisi Maijansa tähän vaihtaa.